Tervetuloa vieraslajiportaaliin!

Tämän kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita. Kaikista vieraslajeista ei vielä ole kuvauksia tai kuvia, mutta ne lisätään mahdollisimman pian.

 

Ajankohtaista

Evira: Älä tuo mehiläisen surmaa Suomeen

Evira tiedote 25.1.2017

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa Italiasta mehiläisiä maahantuovia tahoja varmistamaan, ettei pakkausten mukana tule mehiläisille vaarallisia tuholaisia. Etelä-Italiasta on jo useampana vuonna löydetty pieniä pesäkuoriaisia (Aethina tumida). Pieni pesäkuoriainen kuuluu Suomen lainsäädännössä lakisääteisesti vastustettaviin, valvottaviin eläintauteihin. Kuoriaisepäilyistä on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon.

Pienet pesäkuoriaiset hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään. Munista kuoriutuvat toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä siitepölyä. Runsaslukuisina ne tuhoavat kokonaisia mehiläispesiä.

Jättiputkien hävittäminen Suomesta – Lahden pilottihanke

Lahdessa jättiputkien hävittäminen toimii pilottihankkeena ja mallina muiden lajien torjuntatoimiin

Kansallisessa vieraslajistrategiassa määritellään, että jättiputket on hävitetty Suomesta vuoteen 2025 mennessä. Lahden kaupungin näyttämällä esimerkillä tämä tavoite voidaan saavuttaa!

Lahden malli jättiputken torjunnassa

Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että haittakasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille tontinomistajille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Lahdessa tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan.

Väitöstilaisuus: Rapuruton epidemiologia, 18.11.2016, Helsinki

Väitöstutkimuksessa selvitettiin rapuruton esiintymistä Suomen jokirapukannoissa. Rapuruton aiheuttaa Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva leväsieni Aphanomyces astaci, joka kasvaa rapujen kuoressa. Eurooppalaisilla ravuilla tartunta johtaa yleensä nopeasti ravun kuolemaan. Tutkimuksessa todettiin Suomessa esiintyvän kahta eri rapuruton tyyppiä, joista toinen on taudinaiheutuskyvyltään heikompi ja voi jäädä piileväksi tartunnaksi heikkoon jokirapupopulaatioon. Piilevä tartunta estää jokirapukannan pysyvän palautumisen tuottavalle tasolle. 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikössä työskentelevä ELL Satu Viljamaa-Dirks väittelee tohtoriksi Helsingin yliopistosta, eläinlääketieteellisen tiedekunnan, eläinlääketieteellisten biotieteiden osastolta.