Kanadanvesirutto (Elodea canadensis)

Kanadanvesirutto
(Elodea canadensis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Seppo Hellsten, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Seppo Hellsten, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Alismatales
                      • Kilpukkakasvit (Hydrocharitaceae)
                        • Vesirutot (Elodea)
Kuva: Seppo Hellsten, CC-BY-NC-4.0
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) - Seppo Hellsten, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (kansallinen luettelo)

Kanadanvesirutto on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä 30–200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi, jota esiintyy Suomessa sisävesillä ja Itämeren rannoilla. Nimi ”rutto” viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen, koska rehevissä järvissä se voi muodostaa massiivisia kasvustoja.

Vesirutto kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Laji pysyy muuten upoksissa, mutta sen kukat kohoavat vedenpinnan yläpuolelle. Kukkiminen on meillä melko harvinaista. Euroopassa on havaintoja ainoastaan emikasveista, joten lajin oletetaan lisääntyvän ainoastaan kasvullisesti verson kappaleista. Vesirutto talvehtii vihreänä ja alkaa kasvaa heti jäiden lähdettyä.

Tunnistaminen

Vesirutto eroaa hieman samannäköisestä, mutta pienemmästä uposvesitähdestä (Callitriche hermafroditica) mm. siten, että vesiruton lehden ovat kolmen kiehkuroina, kun taas uposvesitähdellä lehtiä on aina kaksi vastakkain ja peräkkäisten nivelten lehdet ovat ristikkäin. Myös lehden kärjet ovat muodoltaan erilaisia: uposvesitähden lehden kärjessä on matala lovi.

Suomeen mahdollisesti tulossa oleva kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii) on kanadanvesiruttoa pienempi ja haaroittuneempi. Sen lehdet ovat teräväkärkisiä. Myös kiehkuravesirutto on haitallinen vieraslaji.

Alkuperä ja levinneisyys

Kanadanvesirutto on kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja se on levinnyt myös Eurooppaan. Suomessa laji on vakiintunut laajalti Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa ja leviää aggressiivisesti Koillismaalla. Esiintymiä on löytynyt myös Pohjanmaan maakunnista, Kainuusta ja jopa Enontekiöltä.

Haitat

Vesirutto aiheuttaa ravinto- ja elintilakilpailua. Massaesiintyminä se rajoittaa alkuperäislajien kasvua tai syrjäyttää ne. Vesiruttojen massaesiintymät toistuvat sykleittäin. Nopean kasvun ja vähäisen kasvun kaudet seuraavat toisiaan noin 5–6 vuoden sykleissä.

Vesirutto muuttaa vesistöjen ravinnekiertoa ja vaikuttaa myös veden laatuun. Kasvustojen yhteytystoiminta nostaa veden pH-arvoa, ja kuolleiden kasvustojen biomassan hajoaminen puolestaan kuluttaa happea, jolloin veden pH-arvo laskee. Sen aiheuttamat rajut pH-vaihtelut voivat vaikuttaa rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin. Hapen väheneminen vedestä voi myös aiheuttaa talvisin happikatoja. Vesiruton suuret kasvustot haittaavat umpeenkasvullaan kaikkea vesien käyttöä, kuten veneilyä, kalastamista ja uimista. Vesialueen tai rantatontin arvo saattaa alentua sen esiintymien vuoksi.Vesiruton verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, veneiden, kalastusvälineiden ja lintujen mukana vesistöstä toiseen.

Torjunta

Kanadanvesiruton haittavaikutuksia tulee rajoittaa ja leviämistä estää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tehokasta hävittämiskeinoa vesirutolle ei toistaiseksi tunneta. Tärkeintä olisi tämän vuoksi estää vesiruton leviäminen alueille, joilla kasvia ei vielä esiinny. Esimerkiksi pyydysten, veneiden ja välineiden puhtauteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Vesirutolla ei ole varsinaisia juuria, ja se lisääntyy pienistäkin kasvin pätkistä. Tämän vuoksi sen hävittäminen esimerkiksi niittämällä on vaikeaa ja voi huolimattomasti tehtynä pahentaa tilannetta, koska jokaisesta lyhyestäkin pätkästä voi muodostua uusi kasvi. Uposkasvien poistoon käytetään kerääviä harvestereita ja nuottausta. Parhaita tuloksia on saatu toistamalla kasvillisuuden poisto useana vuotena peräkkäin ja yhdistämällä erilaisia torjuntatoimia.

Myös vesistöön pääsevän ravinnekuormituksen vähentäminen on hyvä ja käytetty tapa rajoittaa vesiruton massakasvustoja. Vesiruttokasvustojen hajotessa muodostuvia hajuhaittoja on vähennetty ilmastamalla vettä, eli sekoittamalla veteen ilmaa, jolloin veden happipitoisuus kasvaa.

Mitä minä voin tehdä

Vesiruton leviämistä voit estää puhdistamalla kalapyydykset ja uistimet niihin tarttuneista kasveista, ja pitämällä pilssivedet puhtaina. Muista myös, ettei vesiruttoa tule päästää akvaariovesistä luonnonvesiin.

Rajoitetuilta alueilta voit poistaa vesiruttoa vuosittain. Koneelliseen poistoon tarvitaan aina ilmoitus 30 vrk:ta ennen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle.

Lajin esiintymistä voit ilmoittaa vieraslajiportaalin tai järviwikin avulla. Voit lisätä myös ranta-asukkaiden ja vesillä liikkujien tietoutta vesiruton haitallisuudesta ja sen leviämisen estämistavoista.

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Kanadanvesiruton tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Kanadanvesiruttoa ei saa luovuttaa eteenpäin esimerkiksi akvaariokasvina. Hävitä ja käsittele kanadanvesiruttoa niin, ettei lisääntymiskykyisiä verson- tai kasvinosia voi säilyä.

Lisätiedot

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vesirutto

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Rantojen_kunnostus/Vesikasvien_poisto

Valtioneuvoston asetus  vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704