Kampakiipijäsaniainen

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Kampakiipijäsaniainen on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kampakiipijäsaniainen on leveälehtinen, ruohomainen, monivuotinen köynnöstävä saniainen, joka kietoutuvien lehtiruotien avulla voi kiivetä 30 metrin korkeuteen asti. Laji lisääntyy ja leviää tehokkaasti itiöiden avulla. Kampakiipijäsaniainen suosii enimmäkseen kosteita elinympäristöjä ja lämmintä ilmastoa, jossa lämpötila on vuoden ympäri yli 10 °C ja sade- ja kuivakausi vuorottelevat selkeästi.

Kampakiipijäsaniaisen varret nousevat sentin välein musta-punaruskeista maanalaisista rönsyistä. Lehtilavassa on lukuisia kolmiomaisia lehdyköitä, joissa on lyhyt ruoti (3-5 cm). Lehdyköissä olevat pikkulehdykät ovat sulkamaisia, liuskaisia, sahalaitaisia ja alta untuvakarvaisia. Muiden saniaisten tavoin kampakiipijäsaniainen lisääntyy itiöistä, jotka ovat kooltaan hyvin pieniä 64-80 µm. Itiöpesäkkeet muodostavat lehdyköissä kapeita, sormimaisia osioita.

Kampakiipijäsaniaisen luontainen levinneisyysalue ulottuu Japanista Nepaliin ja Kiinasta Papua-Uusi-Guineaan. Se suosii lämmintä ilmastoa ja kosteita elinympäristöjä. Lisäksi lajin on raportoitu esiintyvän satunnaisesti Intiassa.

Laji on viety koristekasvina Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan (mm. Florida, Texas), missä se on karannut luontoon 1900-luvun alussa. Se on levinnyt puutarhojen ja puistojen ulkopuolelle myös Etelä-Afrikassa ja Singaporessa. Etelä-Afrikasta vanhimmat karkulaishavainnot ovat vuodelta 1985. Karkulaisena laji viihtyy muun muassa kosteikoissa, kosteissa metsissä sekä jokien ja ojien rannoilla.

Euroopassa sitä esiintyy satunnaisesti kasvitieteellisissä puutarhoissa, eikä lajista ole havaintoja luonnosta. Nykyisissä ilmasto-oloissa kampakiipijäsaniaisen on mahdollista menestyä ainakin Välimeren alueella. Laji saattaisi levitä Eurooppaan tarkoituksellisesti koristekasvina tai koneiden ja laitteiden, puumateriaalin sekä turistien matkassa. Hollannissa on myös raportoitu kampakiipijäsaniaisen leviämisestä Kiinasta tuotujen Bonsai-puiden kasvualustan mukana.

Lajia ei esiinny Suomessa. Kampakiipijäsaniainen ei menesty Suomen nykyilmastossa, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena se saattaisi selviytyä etelärannikon tuntumassa.

Kampakiipijäsaniainen voi muodostaa tiiviitä kasvustoja, jotka tukahduttavat taimia ja muuta alkuperäistä kasvillisuutta sekä vähentävät lajirunsautta. Se kilpailee resursseista alkuperäisen lajisto kanssa ja lajin massakasvustot voivat muuttaa koko ekosysteemiä. Kampakiipijäsaniainen voi vaikuttaa tulipaloihin toimimalla polttoaineena, kiihdyttämällä paloa ja levittämällä sitä kohti puiden latvustoa. Kampasaniainen haittaa merkittävästi puuntuotantoa levitessään istutusmetsiköihin.

Kampakiipijäsaniaista ei esiinny Suomessa, eikä sen menestyminen Suomen luonnossa ole todennäköistä. Kampakiipijäsaniaisen pääsy Suomeen on kuitenkin estettävä ja sen levinneisyyttä Euroopassa ja muualla maailmassa on tarkoin seurattava.

Mikäli kampakiipijäsaniainen on päässyt asettumaan, sen pienet yksilöt voidaan kitkeä niin, että myös juuret lähtevät mukana. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan paras torjuntatulos on saatu käyttämällä torjunta-aineita.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä siis osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Kampakiipijäsaniaisen tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Muista, että EU:n ulkopuolella, erityisesti Aasiassa, kasvatettujen kasvien kasvualustassa saattaa mukana tulla kampakiipijäsaniaisen itiöitä tai alkeisvarsikkoja (sanikkaisten gametofyytti eli suvullista sukupolvea edustava rakenne). Älä tuo vieraskasvia tuliaisena matkatavaroiden mukana. Kampakiipijäsaniaista ei myöskään saa luovuttaa eteenpäin.

Hävitä haitalliset vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi, ettei haitallinen laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää kampakiipijäsaniaisen sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

CABI (2020) Lygodium japonicum. Datasheet. https://www.cabi.org/isc/datasheet/31783

EPPO (2020) Lygodium japonicum. EPPO datasheets on pests recommended for regulation. https://gd.eppo.int

EPPO (2019). Lygodium japonicum (Thunb.) Sw. EPPO Bulletin, 49: 261– 266. https://doi.org/10.1111/epp.12523

EPPO (2018) Pest risk analysis for Lygodium japonicum. EPPO, Paris.  https://gd.eppo.int/taxon/LYFJA/documents 

Johari, D. & Singh, A.P. (2019). Taxonomic Analyses Suggest a New Record of Lygodium japonicum (Lygodiaceae) from Terai Regions of Uttar Pradesh, India. Natl. Acad. Sci. Lett. 42, 283–286. https://doi.org/10.1007/s40009-018-0720-4