PikkuliejumatoVieraslaji

Boccardiella ligerica

Yleiskuvaus

Pikkuliejumato on kellertävä, noin 30 mm pituiseksi kasvava monisukasmato. Lajille tunnusomainen ominaisuus on ruumiin viidennessä jaokkeessa olevat harjakset. Päässään sillä on kaksi lonkeroa, joiden avulla se poimii ravintoa vedestä tai sedimentin seasta. Se selviää 0,5–18 promillen suolapitoisuuksissa. Toukat uivat vapaana vedessä, kun taas aikuiset yksilöt elävät tyypillisesti mutaisilla pohjilla U:n muotoisissa käytävissä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Laji on kotoisin Pohjanmereltä, josta se on levittäytynyt Itämereen. Ensimmäiset havainnot tehtiin Suomessa 1960-luvulla Turun edustalla. Vuonna 1972 laji löydettiin Suomenlahdelta ja 1979 Ahvenanmaalta. Laikuittainen levinneisyys viittaa siihen, että laji on todennäköisesti kulkeutunut laivan runkoon kiinnittyneenä tai painolastivesien mukana.

Lajia pidetään suhteellisen hyvin saastuneita elinympäristöjä sietävänä lajina. Eräässä pohjaeläinyhteisöjen toipumista käsittelevässä tutkimuksessa sen havaittiin olleen ensimmäisiä lajeja, jotka palautuivat haitallisten öljypäästöjen puhdistamisen jälkeen.


Haitat

Lajin vaikutuksista ympäröivään ekosysteemiin ei tiedetä. Laji on arvioitu Suomessa todennäköisesti vaarattomaksi.


Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: pikkuliejumato
Tieteellinen nimi: Boccardiella ligerica
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta