Karanteenituhooja
Juuriäkämäankeroiset (Meloidogyne chitwoodi, M. fallax) ovat kasvintuhoojina esiintyviä sukkulamatoja. Ne ovat erittäin moni-isäntäisiä ja sopeutuneita viileään ilmastoon. Juuriäkämäankeroiset ovat kasvinterveyslainsädännön tarkoittamia karanteenituhoojia, joiden todetuista tai epäillyistä havainnoista on ilmoitettava Ruokavirastoon.
Meloidogyne-lajit voidaan tunnistaa kasvien juurista ja maanäytteiden analyysillä. Juurissa ja mukuloissa olevien naaraiden ympärille muodostuu kasvisolukkoa, joka muodostaa silmin havaittavia nystyjä. Voi sekoittaa typensitojakasvien juurinystyihin. Nystyjen sisällä olevat naaraat voi todeta mikroskooppisesti. Toukat voidaan saada mikroskooppiseen tunnistukseen maasta erikoislaitteilla. Meloidogyne-lajiston luotettava määrittäminen edellyttää PCR analytiikka. M. chitwoodi- lajia ei voi muuten erottaa esim. M. fallax –lajista.
Meloidogyne-ankeroisten alkuperä on USA:ssa Columbia-joen alueella, josta lajin on levinnyt ympäri maailmaa. Euroopassa ensimmäinen havainto on Hollannista 1980-luvulla. Meloidogyne chitwoodi ja M.fallax -ankeroisia ei tiettävästi esiinny Suomessa.
Meloidogyne-lajien toukat tunkeutuvat kasvien juuriin ja imevät sieltä ravintoa. Toukat rikkovat juuren pintaa ja altistavat kasvit juuristotaudeille. Juuressa elävät naaraat tukkivat juuren ja estävät kasvien veden ja ravinteiden saannin. Vioituksen seurauksena kasvit jäävät kitukasvuisiksi. Tärkeitä ravintokasveja mm. peruna, porkkana ja sokerijuurikas.
Meloidogyne-lajeja on vaikea torjua kasvinvuorotuksella, koska elävät monilla viljelykasveilla ja rikkakasveilla. Tehokas avokesanto on ainoa keino hävittää Meloidogyne-lajin ankeroiset maasta.
Meloidogyne-lajeja välttääkseen, kannattaa ostaa ja käyttää vain kotimaisia koristekasveja. Älä koskaan tuo ulkomailta kasveja.
Juuriäkämäankeroiset ovat karanteenituhoojia, joiden todetuista tai epäillyistä havainnoista on ilmoitettava Ruokavirastoon (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).
Kari Tiilikkala (Luke) - linkit päivitetty 2020