Vieraat vihersammakotVieraslaji

Pelophylax

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Tämän lajiryhmän lajit on säädetty kansallisesti  haitallisiksi vieraslajeiksi. Vieraiden vihersammakoiden ryhmässä kyse on lajeista, jotka eivät ole alkuperäisiä Suomessa tavattavia lajeja.

Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.


Yleiskuvaus

Vihersammakoiden (Pelophylax) sukuun kuluu parikymmentä lajia. Näistä kolmea on havaittu Suomessa: ruokasammakko (P. esculentus), pikkuvihersammakko (P. lessonae) sekä mölysammakko (P. ridibundus). Vihersammakot ovat usein pitkäraajaisia sammakoita, joiden väritys vaihtelee vihreän ja ruskean välillä. Niiden silmät ovat melko korkealla päälaella.  


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Vihersammakot eivät perinteisesti kuulu Suomen lajistoon. Luontaisesti vihersammakoihin kuuluvia lajeja tavataan lähes kaikkialla Keski- ja Etelä-Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Afrikan pohjoisissa osissa. Suomea lähimmät luontaiset kannat ovat Virossa ja eteläisessä Ruotsissa.

Vihersammakoista ruokasammakkoa ja pikkuvihersammakkoa esiintyy Varsinais-Suomessa. Mölysammakosta on havaintoja viime vuosisadan alkupuoliskolta Helsingistä ja Porvoosta. 2000-luvun mölysammakkoepäilyjä ei ole voitu kiistattomasti varmistaa. 


Haitat

Sammakkoeläinten siirtäminen maasta toiseen lisää alkuperäisten lajien tautiriskiä, kuten sammakkoeläimillä esiintyvän vakavan sienisairauden (kytridiomykoosi) leviämistä. Suomessa kyseistä sientä ei ole toistaiseksi havaittu, mutta Ruotsissa siitä on jo havaintoja. 

Vierasperäisiä vihersammakoita on pystynyt leviämään Suomen luontoon ja muodostamaan lisääntymiskykyisiä kantoja. On olemassa vaara, että ne syrjäyttäisivät kotimaiset sammakot. Vihersammakot voivat voimakkaalla ääntelyllään haitata kotimaisten sammakoiden parinmuodostusta. Ne kutevat noin kuukauden myöhemmin kuin kotimaiset sammakot, ja kotimaisten nuijapäiden kuoriutuessa vihersammakot voivat syödä niitä.


Mitä minä voin tehdä?

Koska lajiryhmä on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki vihersammakkoa, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen aikaisemman vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.1.2016 hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Vihersammakkoa ei saa luovuttaa eteenpäin.


Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 704/20219.

Sammakkolampi. 2023. Vihersammakot.


Kuvaustekstin laatijat

MMM 2017, 2019; Päivitys Luke 2021.

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: vihersammakot
Tieteellinen nimi: Pelophylax

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta