(pectinatella-sammaleläin) (Pectinatella magnifica)

(pectinatella-sammaleläin)
(Pectinatella magnifica)

Tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset

Lajin vakiintuneisuus: Satunnainen

Ilmoita havainto

Kuva: Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, CC-BY-SA-4.0
(pectinatella-sammaleläin) (Pectinatella magnifica) - Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, CC-BY-SA-4.0
Kuva: Reija Jokipii, SYKE, CC-BY-SA-4.0
(pectinatella-sammaleläin) (Pectinatella magnifica) - Reija Jokipii, SYKE, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Sammaleläimet (Bryozoa)
          • Phylactolaemata
            • Pectinatellidae
              • Pectinatella
Kuva: Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, CC-BY-SA-4.0
(pectinatella-sammaleläin) (Pectinatella magnifica) - Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Pectinatella magnifica on sammaleläinten yhdyskunta, jossa voi olla kymmeniä tai jopa tuhansia yksilöitä. Suomessa havaittujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin. Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita.

Tunnistaminen

Suomessa elää myös toinen sammaleläinlaji, kulkusammaleläin Cristatella mucedo, jonka yhdyskunnat muistuttavat perhosen toukkaa. Pectinatella magnifican yhdyskunnat ovat pyöreämpiä ja paikallaanpysyviä. Sekä Pectinatella magnifica –sammaleläimen että Cristatella mucedo –kulkusammalseläin tuottavat hyvin samankokoisia lisääntymissoluja, statoplasteja, joiden halkaisija on noin yksi millimetri. Pectinatella magnificalla statoplastien reunoilla sijaitsevat ulokkeet ovat yhdessä rivissä, kun taas Cristatella mucedolla statoplastin ulokkeet ovat kahdessa rivissä.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Laji on alun perin pohjoisamerikkalainen ja kotoisin Mississippi-joen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Sitä on tavattu Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja Korean niemimaalla. Laji leviää vesistöstä toiseen esim. vesilintujen mukana. Vuoksen vesistössä se on voinut kulkeutua myös laivojen painolastivesien mukana. Tätä teoriaa tukee kansalaisilta saatujen havaintojen sijainti. Tänä vuonna havaintoja on saatu kansalaisilta valokuvien kera neljältä alueelta: Saimaan Lavikanlahti (Savitaipale), Etelä-Saimaa (Lappeerannan lähivedet) sekä Saimaan kanava, Onkiveden Lammasvirta (Lapinlahti), Haukivesi ja Unnukka (Varkaus). Lajia on havaittu ainakin vuosina 2006–2013.  Onkivedeltä Lapinlahdelta on varmistettu näyte vuodelta 2011. Tuolloin sammaleläimiä oli tarttunut nuottaan.

Tämä makean veden laji esiintyy ravinnepitoisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Sitä voi havaita varmimmin elo-syyskuussa. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Yhdyskunnat hajoavat alle 16 asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa ns. statoplasteja (lisääntymissoluja). Lajin leviäminen tapahtuu todennäköisesti juuri statoplastien avulla niiden kulkeutuessa vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille. Statoplastissa on koukkumaisia lisäkkeitä, joilla ne voivat kiinnittyä mm. lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin.

Haitat

Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmiselle, mutta sen leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä. Runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin. Eliö suodattaa vedestä hiukkasia ja vesi voi kirkastua, jolloin veden valaistusolosuhteet muuttujat. Haittoina voidaan pitää nuottaan tarttuminen ja laiturirakenteisiin kiinnittyminen. Kirjallisuudessa on raportoitu haittoina mm. vedenottoputkien tukkeutuminen.

Torjunta

Ei vielä tietoa.

Mitä minä voin tehdä

Ilmoita vieraslaji.fi sivustolla sijaintitiedot kuvan kera ja lähetä näyte varustettuna yhteystiedoilla, näytteenottopaikan sijainnilla ja päivämäärällä osoitteella:

Reija Jokipii, Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34 a, PL 140 00251 Helsinki

Lisätiedot

Lajista on nähtävillä valokuvia ja videokuvaa mm. tällä alankomaalaisella sivustolla: http://www.bryozoans.nl/pictures/en/pectinatella_magnifica.html

Pohjois-amerikkalaisia sivuja:

Encyclopedia of Life: http://eol.org/pages/601031/overview

Canadianpond.ca: https://canadianpond.ca/learn/aquatic-life/pectinatella-magnifica/

Kuvauksen laatijat

Limnologi Sari Mitikka ja tutkija Kristiina Vuorio / Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus