Pilvisutilatva (Baccharis halimifolia)

Pilvisutilatva
(Baccharis halimifolia)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Asterales
                      • Asterikasvit (Asteraceae)
                        • Baccharis
Kuva: Steve Guttman, CC-BY-NC-SA-4.0
Pilvisutilatva (Baccharis halimifolia) - Steve Guttman, CC-BY-NC-SA-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Pilvisutilatva on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Pilvisutilatva on jopa yli nelimetriseksi kasvava pensas, joka kuuluu asteri- eli mykerökukkaiskasveihin. Se on on kotoisin Pohjois-Amerikasta, Meksikosta ja Karibian saarilta. Se on haitallinen vieraslaji Etelä-Euroopassa merenrannoilla ja jokisuistoissa.

Tunnistaminen

Pilvisutilatvan lehdet ovat vuorottaiset, paksut, vinoneliömäiset ja enimmäkseen liuskahampaiset. Pilvisutilatva on kaksikotinen. Lajin suomenkielinen nimi kuvaa etenkin sen emikasvien luonteenomaista ulkonäköä: tosi paljon valkoisia mykerökukintoja, jotka lopulta purkautuvat lukemattomiksi valkohaivenellisiksi pähkylähedelmiksi (”siemeniksi”). Silkinpehmeiden haiventensa avulla pähkylät voivat levitä kauaskin tuulen mukana.

Alkuperä ja levinneisyys

Pilvisutilatvan luontainen esiintymisalue kattaa Pohjois-Amerikan itä- ja kaakkoisosat ulottuen Kanadan Nova Scotiasta itäiseen Meksikoon sekä Bahamasaarille ja Kuubaan. Euroopassa se on tavattu kuudessa maassa, joista Belgiassa, Britanniassa ja Hollannissa on lähinnä yksittäisiä esiintymiä. Sen sijaan Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa pilvisutilatva on haitallinen vieraslaji Atlantin ja Välimeren rannoilla ja jokisuistoissa. Laji on istutettu alun perin suojaamaan hiekkadyynejä tuulieroosiolta, myöhemmin myös koristekasviksi. Hyvän siementen leviämiskyvyn ja kylmänsiedon (-15 °C) vuoksi laji voisi kyetä laajentamaan esiintymisaluettaan nykyistä pohjoisemmaksi.

Haitat

Pilvisutilatva valloittaa tehokkaasti alaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Heikentää maan käyttöarvoa.

Torjunta

Kts. julkaisuluettelo

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Pilvisutilatvan tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Pilvisutilatvaa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää pilvisutilatvan sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

 

Lisätiedot

Riskianalyysit

Julkaisuja

 

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus) 2016; MMM 2019