Sumasammakonputki (Hydrocotyle ranunculoides)

Sumasammakonputki
(Hydrocotyle ranunculoides)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: GBNNSS Crown Copyright 2009, ©
Sumasammakonputki (Hydrocotyle ranunculoides) - GBNNSS Crown Copyright 2009, ©

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Apiales
                      • Araliakasvit (Araliaceae)
                        • Sammakonputket (Hydrocotyle)
Kuva: Trevor Renals - GBNNSS, ©
Sumasammakonputki (Hydrocotyle ranunculoides) - Trevor Renals - GBNNSS, ©

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Sumasammakonputki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Sumasammakonputki on kellus- tai ilmalehtinen vesi- tai liejukkokasvi, jota on istutettu koristekasviksi puutarhojen lammikoihin. Se voi peittää alleen muun kasvillisuuden tiheillä mattokasvustoillaan. Laji tunnetaan vakiintuneena vieraskasvina useasta Euroopan maasta.

Tunnistaminen

Sumasammakonputki on araliakasvien heimoon kuuluva monivuotinen, pieni, kiiltävän kalju, kellus- tai ilmalehtinen vesikasvi tai märän maan kasvi. Se levittäytyy massakasvustoiksi rennon, nivelistä juurehtivan vartensa avulla. Pitkät ruodit kohottavat varresta kilpimäisiä, munuaisen muotoisia – pyöreitä, matalaliuskaisia lehtilapoja jopa limittäisen tiheinä massoina. Pienet, valkoiset kukat pilkottavat puolipallomaisina sarjakukintoina lehtikatteessa. Kaksimilliset hedelmät ja versonkappaleetkin voivat levitä kelluen lajille uusia kasvupaikkoja valloittamaan.   

Alkuperä ja levinneisyys

Sumasammakonputki on alkuperäinen laji laajalti Uudessa maailmassa Etelä-Amerikasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja Yhdysvaltain pohjoisosiin sekä ilmeisesti myös Vanhassa maailmassa trooppisessa Afrikassa ja Jemenissä. Vieraslajina se on tavattavissa Australiassa, Aasiassa ja Euroopassa. Euroopassa laji on vakiintunut Britanniaan 1980-luvulla sekä Hollantiin ja Belgiaan 1990-luvulla; näiden lisäksi laji on tavattu Ranskasta, Irlannista, Italiasta ja Saksasta. Lajin pelätään leviävän myös muihin Keski-Euroopan maihin. Sumasammakonputkea on hankittu koristekasviksi trooppisiin akvaarioihin ja puutarhojen lammikoihin.

Haitat

Aiheuttaa haittaa alkuperäiselle kasvillisuudelle ja vesien virkistyskäytölle muodostamalla tiheitä mattoja vesistöjen päälle ja märälle maalle.  Voi jopa aiheuttaa tulvimista ojia ja kanavia tukkimalla.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Sumasammakonputken tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Sumasammakonputkea ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit koristelammestasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa koristelammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää sumasammakonputken sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Riskianalyysit

 

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus)  2016; MMM 2019