Vieraat haukatVieraslaji

Accipitridae

Vieraslajiluokittelusta

Tämä lajiryhmä on luokiteltu kansallisesti merkityksellisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Tämän lajiryhmän osalta kyse on lajeista, jotka eivät ole alkuperäisiä Suomessa tavattavia lajeja. Ryhmään kuuluvien ei-alkuperäisten eli vieraiden lajien tuonti, kasvatus ja ympäristöön päästäminen on kielletty. Haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa (EU 1143/2014, artikla 3). Määritelmän mukaan 'vieraslajilla' tarkoitetaan eläimen, kasvin, sienen tai mikro-organismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä.

Lajit, jotka luontaisesti harhautuvat Suomeen, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Myöskään ilmastonmuutoksen aiheuttamat lajien luontaiset siirtymiset eivät kuulu tässä huomioon otettavaksi.

Lisätietoa ryhmään kuuluvista Suomen alkuperäislajeista Suomen lajitietokeskuksesta laji.fi -sivustolta.


Yleiskuvaus

Päiväpetolintuihin (lahko Accipitriformes) kuuluu laaja joukko päiväaktiivisia petolintuja, muun muassa kotkat, hiirihaukat, korppikotkat, suohaukat, sääkset, harpyijat. Ryhmään luetaan nykyisin myös sihteerilinnut (kaikkiaan 16 eri alaheimoa). Yöaktiivisten pöllöjen (lahko Strigiformes) ryhmässä on noin 200 lajia, jotka edustavat 26 eri sukua. Kaikki edellä mainitut linnut ovat petoja, joiden ruokavalio koostuu nisäkkäistä, muista linnuista, hyönteisistä ja kaloista.


Haitat

Luontoon päästessään vierasperäiset petolinnut aiheuttavat saalistuksellaan haittaa alkuperäiselle lajistolle kilpailemalla samoista resursseista kuten pesäpaikoista ja ravinnosta. Lisäksi on olemassa riski risteytymisen kautta syntyvästä haitasta alkuperäislajiston perimään.

Esimerkiksi tunturihaukka on Suomessa erittäin vähälukuinen pesijä. Muualta Euroopasta tiedetään karanneiden vierasperäisten metsästyshaukkojen risteytyneen tunturihaukan kanssa.


Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725


Kuvaustekstin laatijat

MMM 2017

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: haukat
Tieteellinen nimi: Accipitridae

Havaintokartta