KiljuhanhiristeymäVieraslaji

Anser erythropus hybrid

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tarkoituksellisesti tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.


Yleiskuvaus

Uhanalainen kiljuhanhi voi risteytyä muiden hanhilajien, kuten meri-, valkoposki- ja tundrahanhen, kanssa. Risteymät uhkaavat alkuperäistä kiljuhanhikantaa.


Tunnistaminen

Kiljuhanhi on pienikokoinen harmaahanhi, jolla on valkea otsakilpi ja keltainen silmärengas. Laji muistuttaa ulkonäöltään suuresti tundrahanhea (Anser albifrons) sekä sen ja eräiden muiden hanhilajien risteymiä. Kiljuhanhen ja muiden hanhilajien väliset risteymät ovat kuitenkin ulkoisesti tunnistettavissa. Osa Suomessa tavattavista kiljuhanhista on alkuperältään tarhakantaa, jossa on muiden hanhilajien geenejä. Ne ovat periaatteessa risteymiä, vaikka ulkoisesti niitä on mahdoton erottaa luonnonvaraisista kiljuhanhista.

Kiljuhanhi on Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Kiljuhanhi on maailmanlaajuisesti uhanalainen laji, jonka kannaksi on arvioitu noin 35–40 000 yksilöä. Maailmanlaajuisesti kiljuhanhesta tunnetaan kolme eri pesimäpopulaatiota. Itä- ja Länsi-Siperian pesimäpopulaatiot käsittävät muutamia kymmeniä tuhansia lintuja. Fennoskandian pesimäkanta on nykyään 30–35 paria, joista suurin osa pesii Pohjois-Norjassa.

Suomessa kiljuhanhi on äärimmäisen uhanalainen, eikä lajista ole pesimähavaintoja vuoden 1995 jälkeen. Kevätmuutolla lintuja tavataan Suomen länsirannikolla ja varsinkin Oulun seudulla muutonaikaisilla levähdysalueilla. Kiljuhanhet talvehtivat pääasiassa Kreikassa. Luonnonvaraisten populaatioiden lisäksi kiljuhanhea tarhataan ja vapautetaan Pohjois-Ruotsiin, jossa on muutaman kymmenen parin pesimäkanta.

Haitalliseksi vieraslajiksi luetut kiljuhanhiristeymät ovat perua Ruotsin istutusprojektista, jossa on käytetty adoptiovanhempina valkoposkihanhia (Branta leucopsis). Alkuperäisen istutuskannan linnuissa on ollut tundrahanhen perimää, joten myös Ruotsin istutetut kiljuhanhet ovat risteymäpopulaatiota. Nykyään Ruotsissa istutettavat linnut ovat perimältään puhtaita kiljuhanhia Siperian populaatiosta, eivätkä siten edusta Fennoskandian alkuperäistä, geneettisesti eriytynyttä kantaa. Vapautetun sukupolven yksilöt ovat rengastettuja ja siten tunnistettavissa.

Istutetut tai tarhoista karanneet linnut voivat harhautua Suomeen omin voimin lentämällä.


Haitat

Kiljuhanhiristeymät uhkaavat Fennoskandian alkuperäistä kiljuhanhikantaa. Tarhoista peräisin olevat kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa ovat luonnonvaraiseen Fennoskandian kantaan kuuluvan kiljuhanhen kanssa pariutuessaan vaaraksi kannan perimän säilymiselle. Ruotsin tarha-alkuperää olevan pesimäpopulaation myötä risteymien ajautuminen kontaktiin luonnonvaraisten kiljuhanhien kanssa on suurentunut.

Nykyään Ruotsissa vapautettavien Länsi-Siperian populaatiosta peräisin olevien kiljuhanhien erilainen muuttokäyttäytyminen voi olla vahingollista luonnolliselle Fennoskandian populaatiolle. Näiden istutettujen lintujen pariutuessa luonnonvaraisten lintujen kanssa on mahdollista, että luonnollisen Fennoskandian populaation muuttokäyttäytyminen muuttuu.


Torjuntakeinot

Sekä kansainvälisen että kansallisen hoitosuunnitelman tavoitteena on vahvistaa pesivää kiljuhanhikantaa eri toimenpitein lajin koko muuttotien varrella. Toisaalta tavoitteena on varmistaa Fennoskandian kannan perimän säilyminen. Kiljuhanhen ja muiden hanhilajien välisten risteymien pariutuminen luonnonvaraisten kiljuhanhien kanssa olisi tärkeää estää alkuperäisen kannan säilymiseksi.


Mitä minä voin tehdä?

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ilmoita aina havaintosi kiljuhanhiristeymistä.


Lisätiedot

Ehdotus kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi 2020.

Laji.fi: Kiljuhanhi (Anser erythropus).

Portal to the Lesser White-fronted Goose - by the Fennoscandian Lesser White-fronted Goose project.

Ruokonen, M. ym. 2000. Goose hybrids, captive breeding and restocking of the Fennoscandian populations of the Lesser White-fronted goose (Anser erythropus). Conservation Genetics 1, 277–283

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta.

WWF: Kiljuhanhi (Anser erythropus).


Kuvaustekstin laatijat

MMM 2017, 2019; Tuomas Seimola (Luke) 2020, päivitys Luke 2021

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: kiljuhanhiristeymä
Tieteellinen nimi: Anser erythropus hybrid
Vakiintuneisuus: Satunnainen

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta