Kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa luokitellaan kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi.  Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tarkoituksellisesti tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on äärimmäisen uhanalainen laji, jonka pesivän kannan suuruudeksi Suomessa arvioidaan 0-5 paria. Pääosa, noin 50 paria, tästä Skandinavian kannasta pesii Norjassa, mutta kevätmuutolla lintuja tavataan länsirannikolla ja varsinkin Oulun seudulla muutonaikaisilla levähdysalueilla. Sekä kansainvälisen että kansallisen hoitosuunnitelman tavoitteena on vahvistaa pesivää kantaa eri toimenpitein lajin koko muuttotien varrella. Toisaalta tavoitteena on varmistaa Fennoskandian kannan perimän säilyminen.

Tarhaolosuhteissa on syntynyt kilju-, meri- ja tundrahanhen eriasteisia risteytymiä. Näiden tarhalintujen käytöstä istutustoimintaan on tästä syystä luovuttu, mutta muun muassa Ruotsissa on pieni tarhalinnuista syntynyt kanta ja karkulaisia tavataan muuallakin Luoteis-Euroopassa. Linnut lisääntyvät eläintarhoissa, ja niitä on sijoitettu muihin eläintarhoihin, muun muassa Suomeen.

Karkuun päässeet kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa ovat luonnonvaraiseen Fennoskandian kantaan kuuluvan kiljuhanhen kanssa pariutuessaan vaaraksi kannan perimän säilymiselle.

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725

Katso myös: kiljuhanhi