Kiljuhanhiristeymä (Anser erythropus hybrid)

Kiljuhanhiristeymä
(Anser erythropus hybrid)

Lajin vakiintuneisuus: Satunnainen

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Linnut (Aves)
              • Neornithes
                • Neognathae
                  • Galloanseres
                    • Sorsalinnut (Anseriformes)
                      • Sorsat (Anatidae)
                        • Anserinae
                          • Anserini
                            • Harmaa-/kirjohanhi (Anser/Branta)
                              • Harmaahanhet (Anser)
Kuva: Harry J. Lehto, ©
Kiljuhanhiristeymä (Anser erythropus hybrid) - Harry J. Lehto, ©

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (kansallinen luettelo)

Kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa luokitellaan kansallisesti  haitalliseksi vieraslajiksi.  Kansallisesti  haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tarkoituksellisesti tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on äärimmäisen uhanalainen laji, jonka pesivän kannan suuruudeksi Suomessa arvioidaan 0-5 paria. Pääosa, noin 50 paria, tästä Skandinavian kannasta pesii Norjassa, mutta kevätmuutolla lintuja tavataan länsirannikolla ja varsinkin Oulun seudulla muutonaikaisilla levähdysalueilla. Sekä kansainvälisen että kansallisen hoitosuunnitelman tavoitteena on vahvistaa pesivää kantaa eri toimenpitein lajin koko muuttotien varrella. Toisaalta tavoitteena on varmistaa Fennoskandian kannan perimän säilyminen.

Haitat

Tarhaolosuhteissa on syntynyt kilju-, meri- ja tundrahanhen eriasteisia risteytymiä. Näiden tarhalintujen käytöstä istutustoimintaan on tästä syystä luovuttu, mutta muun muassa Ruotsissa on pieni tarhalinnuista syntynyt kanta ja karkulaisia tavataan muuallakin Luoteis-Euroopassa. Linnut lisääntyvät eläintarhoissa, ja niitä on sijoitettu muihin eläintarhoihin, muun muassa Suomeen.

Karkuun päässeet kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa ovat luonnonvaraiseen Fennoskandian kantaan kuuluvan kiljuhanhen kanssa pariutuessaan vaaraksi kannan perimän säilymiselle.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus  vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704

Katso myös: kiljuhanhi

Kuvauksen laatijat

MMM 2017, 2019