ValkorohtoraunioyrttiVieraslaji

Symphytum officinale var. bohemicum

Yleiskuvaus

Raunioyrtit ovat monivuotisia, kookkaita, tiheä- ja karheakarvaisia lemmikkikasveja. Niiden sinipunaiset, siniset tai kellanvalkoiset kukat ovat suppilomaisia. Rohtoraunioyrtille on tyypillistä lehtien johteisuus. Kukkien värin mukaan se jaetaan kahdeksi muunnokseksi, joista toisen kukat ovat tumman sinipunaisia (var. officinale) ja toisen kellanvalkoisia (var. bohemicum).


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Rohtoraunioyrtti on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Suomessa se on vanha, jo 1600-luvulta lähtien viljelty rohdos- ja koristekasvi, joka on usein villiytynyt. Sitä kasvaa yleisesti jäänteenä ihmisvaikutteisilla paikoilla, kuten entisten talonpaikkojen luona ja joutomailla. Mutta paikoin se on levinnyt myös luonnontilaisempaan kasvillisuuteen, etenkin joenvarsien luhtaisille rannoille ja suurruohostoihin. Paikoin raunioyrtit ovat runsastuneet teiden varsilla.


Haitat

Raunioyrtit – varsinkin rohto- ja ruotsinraunioyrtti – levittäytyvät laajoiksi kasvustoiksi, joiden leviämistä on vaikea rajoittaa etenkin kosteilla ja tuoreilla kasvupaikoilla; ojissa, kosteilla niityillä ja rannoilla.


Torjuntakeinot

Torjuntatoimiin kannattaa ryhtyä ainakin niissä tilanteissa, joissa raunioyrtit uhkaavat erityisen arvokkaita luontotyyppejä tai suojelualueita.


Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: valkorohtoraunioyrtti
Tieteellinen nimi: Symphytum officinale var. bohemicum
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta