JapaninruttojuuriVieraslaji

Petasites japonicus subsp. giganteus

Yleiskuvaus

Japaninruttojuuri (Petasites japonicus subsp. giganteus) on monivuotinen, kookas asterikasvi (Asteraceae). Japaninruttojuuri on itäaasialaisen idänruttojuuren (P. japonicus) alalaji. Idänruttojuuren toista alalajia (subsp. japonicus) ei tiedetä esiintyvän Suomessa. Japaninruttojuuri on kaksikotinen, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Suomessa lajista esiintyy lähes yksinomaan hedekasveja, joten kasvi ei meillä tuota laisinkaan siemeniä. Ruttojuuret leviävät kasvullisesti juurakon paloista ja muodostavat tiheitä kasvustoja.  


Tunnistaminen

Japaninruttojuuren 10-50 cm pitkät kukintoversot nousevat maasta keväällä, huhti-toukokuussa. Japaninruttojuuren kukinto on leveä, huiskilomainen mykeröstö. Hedemykeröiden kaikki kukat ovat torvimaisia ja tavallisesti väriltään kellanvihreitä. Kukinnan loppuvaiheessa ilmaantuvat vihreät ruusukelehdet, jotka kasvavat kesän mittaan kokoa jopa metrin levyisiksi. Japaninruttojuuren suuri lehtilapa (jopa 80 cm) on leveän munuaismainen, epäsäännöllisesti hampainen, alta harvakarvainen ja sen pyöreäkärkiset tyviliuskat koskevat usein toisiaan.

Japaninruttojuuren sukulaisen, etelänruttojuuren (P. hybridus), kukat ovat punertavia, ja myös siitä on Suomessa ainoastaan hedekasveja. Molemmat lajit ovat meillä vieraslajeja, eikä tiettävästi kumpikaan niistä tee meillä siementä. Etelänruttojuuren lehtilapa on kulmikkaampi kuin japaninruttojuurella, eikä sen tyviliuskat kosketa toisiaan. Vierasperäiset ruttojuuret voi sekoittaa pohjoisessa alkuperäisenä esiintyvään pohjanruttojuureen (P. frigidus) ja tiettävästi vain yksittäisillä paikoilla Helsingissä, Kotkassa ja Ahvenanmaalla kasvavaan, uhanalaiseen rantaruttojuureen (P. spurius). Vierasperäiset lajit ovat selkeästi suurempia ja niiden lehdet ovat pyöreämpiä kuin pohjan- tai rantaruttojuurella. Lisäksi kukinnot eroavat: etelän- ja japaninruttojuurella kaikki kukat ovat torvimaisia, kun pohjan- ja rantaruttojuurella on lisäksi laidalla rivi kielimaisia kukkia.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Japaninruttojuuri on kotoisin Itä-Aasiasta. Kotiseudullaan se on jokivarsien, mutta myös esimerkiksi tulivuorten tuhkakenttien ensimmäisiä asuttajia. Suomeen laji tuotiin puutarhakasviksi. Sitä kasvaa viljelykarkulaisena tai -jäänteenä rehevissä rantametsissä, rannoilla ja pientareilla. Uusille kasvupaikoille se kulkeutuu juurakonpaloista esim. siirtomaiden mukana. Havainnot japaninruttojuuresta ovat lisääntyneet viime vuosina. Pohjoisimmat havainnot ovat Oulun seudulta.


Haitat

Ruttojuuret ovat hyvin voimakkaita kilpailijoita, jotka voivat aiheuttaa muutoksia kasvupaikoillaan. Kasvullisesti leviävinä ne muodostavat laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät tieltään alkuperäistä lajistoa. Ruttojuurten suurten lehtien alla eivät muut kasvilajit selviydy. Lehtokotilot hyötyvät ruttojuurista ja niiden kasvatus edistää myös kotiloiden runsastumista. 


Torjuntakeinot

Kasvullisesti leviävien ruttojuurten hävittäminen vaatii sinnikkyyttä ja useamman vuoden työtä. Ruttojuurien kasvuvoimaa voi nitistää niittämällä kasvuston useamman kerran kasvukauden aikana. Hävittämällä kasvi näin näivettämällä ei synny juurakoita tai juurten osia sisältävää hankalasti hävitettävää kasvijätettä tai maa-aineksia.

Kasvustojen hävittäminen voi onnistua myös leikkaamalla kasvusto ensin kokonaan alas ja peittämällä se sitten pressulla tai mustalla muovilla 2-4 vuodeksi. Pieniä kasvustoja on mahdollista kitkeä tai kaivaa yksittäin, juurineen ylös, mutta tällöin on oltava erityisen huolellinen kasvijätteen käsittelyssä (ks. tarkemmin kasvijätteen käsittelystä).

Torjuntatoimien jälkeen kasvustoja on hyvä seurata useamman vuoden ajan ja uudet syntyvät versot voi poistaa käsin kitkemällä. Ruttojuurien leviämistä on syytä estää, eikä niiden juurakoita sisältävää maata ei tule viedä puutarhajätteiden mukana luontoon tai maansiirtojen mukana uusille alueille.


Mitä minä voin tehdä?

Mikäli pihallasi kasvaa etelän- tai japaninruttojuurta, älä päästä niitä leviämään ympäristöön. Haittojen vähentämiseksi ja leviämisen estämiseksi kasvustot on viisasta hävittää.  Etelän- tai japaninruttojuurta sisältävän kasvijätteen ja maa-aineksen hävittämisessä on syytä olla erityisen huolellinen, ettei vahingossa levitä kasvia paikasta toiseen. Älä istuta etelän- tai japaninruttojuurta kotipihallesi, sillä voit saada siitä pitkäaikaisen riesan. Ilmoita aina karkulaishavaintosi.


Lisätiedot

Vieraslajijätteen käsittely: https://vieraslajit.fi/info/i-5278

Kekki, T. 2009. Viljelykarkulaisia Rovaniemellä. Lutukka 25(4): 113-115.

Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L. 2005. Oulun ruohovartiset viljelykarkulaiset. Lutukka 21(1): 3-21.


Kuvaustekstin laatijat

Luke 2021

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: japaninruttojuuri
Tieteellinen nimi: Petasites japonicus subsp. giganteus
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta