Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi)

Armenianjättiputki
(Heracleum sosnowskyi)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) - Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Apiales
                      • Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)
                        • Ukonputket (Heracleum)
                          • Jättiputkiryhmä (Heracleum persicum -ryhmä)
Kuva: Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) - Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Suomessa esiintyvien jättiputkilajien erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeaa. Yleisimmän kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea (H. persicum). Armenianjättiputkesta (H. sosnowskyi) ei ole varmistettuja havaintoja. Kaikki kolme lajia ovat EU:n kannalta haitallisia vieraslajeja.

Jättiputkihavainnot kannattaa ilmoittaa yleiskäsitteellä "jättiputki": Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä), ellet ole aivan varma lajitunnistuksesta.

Luonnossamme kasvaa myös alkuperäisiä kookkaita sarjakukkaiskasveja, joita ei pidä sekoittaa jättiputkiin ja joita ei ole syytä hävittää. Etelänukonputki (Heracleum spondylium), idänukonputki (H. sibiricum), karhunputki (Angelica sylvestris) ja väinönputki (A. archangelica) ovat kuitenkin kaikilta mitoiltaan selvästi jättiputkia pienempiä.

Tunnistaminen

Armenianjättiputken lehdet ovat muuntelevat ja niiden muoto voi vaihdella typäköista ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea.

Alkuperä ja levinneisyys

Armenianjättiputki on kotoisin Kaukasukselta, josta se tuotiin Pietariin todennäköisesti 1950-luvulla ajatuksena saada tästä nopeasti kasvavasta kasvista karjalle rehukasvi. Muutamassa kymmenessä vuodessa se levittäytyi Pietarin ympäristöön ja Karjalaan, mm. Sortavalaan. Esiintymiä on runsaasti Karjalan kannaksella Suomeen johtavan päätien varrella. Virosta kasvi löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957. Siellä se kasvaa yleisesti maatilojen pihapiireissä, jonne se on saapunut Venäjältä tuodun karjanrehun mukana.

Suomesta ei ole varmistettuja armenianjättiputkihavaintoja.

Haitat

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Torjunta

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

Piirainen, M. & Saarinen, K. 2018: Kasvaako Suomessa armenianjättiputkea? Lutukka 34(3):115-121

 

Uotila, P. 2002: Heracleum sosnowskyi. Lutukka 18(1): 2.

 

Armenianjättiputki NOBANIS-tietokannassa (englanniksi)

Kuvauksen laatijat

Terhi Ryttäri, SYKE