KampaärviäVieraslaji

Myriophyllum heterophyllum

Vieraslajiluokittelusta

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Kampaärviä on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.


Yleiskuvaus

Ärviät ovat monivuotisia vesikasveja, joiden pitkää ja veltonnotkeaa vartta ympäröivät veden alla runsaat sulkamaiset lehdet lukemattomine rihmamaisine liuskoineen. Suvun tieteellinen nimi Myriophyllum juontuukin kreikan laskematonta määrää (myriadia) ja lehteä tarkoittavista sanoista. Kampaärviä oikeuttaa tuon sukunimensä poikkeuksellisen hyvin, sillä lajilla on uposlehtiä tuhkatiheässä ja niissä vielä oikein hentoja rihmaliuskoja vallan paljon. Hyvin kehittyneet uposversot tuovatkin mieleen pörröisen vihreän hännän tai köyden.

Kampaärviän tieteellisessä lajimääreessä heterophyllum toistuu kreikan lehteä merkitsevä sana, mutta nyt erilaisuutta tarkoittavan etuliitteen kanssa. Ärviät työntävät tähkäkukintonsa vedenpinnan yläpuolelle, ja tuo verson kukinto-osa poikkeaa suurestikin vedenalaisesta kasvullisesta osasta. Kampaärviällä erilaisuus on erityisen silmiinpistävä, kuin kaksi eri kasvia olisi vedenkalvon tasalla vartettu yhteen. Kukinto-osan lehdet ovat kielimäisiä ja pelkästään sahalaitaisia. Ne ovat kooltaan varsin pieniä, mutta ärviöiden suvun mittapuussa kuitenkin mittavia ulottuessaan hangassaan sijaitsevia pieniä kukkia paljon ulommas.

Ärviöiden suvun lajimäärä on luokkaa 40. Tuossa joukossa kunnolla kehittynyt kampaärviä erottuu sukulaisistaan edellä kuvailtujen vedenalaisen hennon tuuheutensa ja sille vastakohtaisen vedenpäällisen karkean vesikuusimaisuutensa perusteella. Mutta enimmille ärviälajeille ominaisesti tämäkin voi epävakaissa kasvuoloissa tai rannalle ajautuneena kehittyä poikkeavasti ja aiheuttaa syvää päänvaivaa jopa asiantuntijan määrittää. Eivätkä kukattomatkaan versot ihan helppoja nimetä ole. Määrityksessä voidaan lopulta joutua käyttämään mikroskooppisia tuntomerkkejä tai DNA-menetelmiä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Kampaärviä on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Nykylevinneisyys ulottuu siellä Floridasta Kaakkois-Kanadan eteläosiin, mutta osassa tuota aluetta laji lienee vieraslaji. Sellainen se ainakin on haitallisuuteen asti Yhdysvaltain Uuden Englannin osavaltioissa ja luoteisosissa (Washington) sekä (toistaiseksi) kai kiltimpänä muilla mantereilla Guatemalassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa (Belgia, Espanja, Hollanti, Itävalta, Ranska, Saksa, Sveitsi; Briittein saarilta hävitetty).

Suomen luonnossa kampaärviää ei ole tavattu, mutta maamme eteläosissa se saattaisi luonnonvaraisena tulla toimeen. Useita ärviälajeja kaupataan Suomessa akvaariokasveiksi, mutta kampaärviää ei myyntiluetteloissa näy. En myös mahdollista, että kaikki Suomessakaan myytävät ärviät eivät ole oikein määritettyjä. Muualla Euroopassa kampaärviä kuuluu suosituimpiin akvaariokasveihin, ja ainakin siellä lajia on myynnissä myös useilla väärillä nimillä.


Haitat

Itselleen otollisissa oloissa kampaärviä voi täyttää versoillaan koko vesipatsaan ja sen yläpuoltakin, jolloin veden mahdollinen virtaus hidastuu, valoisuus vähenee ja happipitoisuus alenee. Vesistön virkistyskäyttö siinä vaikeutuu ja alkuperäiskasvit joutuvat helposti ahdinkoon.


Torjuntakeinot

Kampaärviän rehevöitymistä on mahdollista torjua mekaanisesti koneellisella poistamisella tai peitteillä pimentämällä sekä laskemalla vedenpintaa ja käsittelemällä paljastunutta kasvimassaa vaikkapa kuumentamalla tai kylmentämällä. Edelleen leviämisen ehkäisy tapahtuu pyydyksiä ja siirrettäviä veneitä trailereineen tarkastamalla. Kemiallinen torjuntakin on mahdollista, mutta vesistöissä tuskin suotavaa.


Mitä minä voin tehdä?

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Kampaärviän tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Kampaärviää ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit koristelammestasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa koristelammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää kampaärviän sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.


Lisätiedot

CABI: Invasive Species Compendium: Myriophyllum heterophyllum (broadleaf watermilfoil) http://www.cabi.org/isc/datasheet/34940

De Beer, D. & De Vlaeminck, R. 2008: Myriophyllum heterophyllum, een nieuwe invasieve waterplant. – Dumortiera 94: 8–13.

Moody, M.L. & Les, D.H. 2010: Systematics of the aquatic angiosperm genus Myriophyllum (Haloragaceae). – Syst. Bot. 35: 121-139. https://doi.org/10.1600/036364410790862470

Wimmer, W. 1997: Myriophyllum heterophyllum Michaux in Niedersachsen und Bremen sowie seine Bestimmung im vegetativen Zustand. – Flor. Rundbr. 31: 23–31.


Kuvaustekstin laatijat

Arto Kurtto (Luomus) 2017; MMM 2019

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: kampaärviä
Tieteellinen nimi: Myriophyllum heterophyllum
Vakiintuneisuus: Ei esiinny Suomessa

  • EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo) (EU 2016/1141; 2017/1263; 2019/1262; 2022/1203)
Havaintokartta