Juovakorallimonni (Plotosus lineatus)

Juovakorallimonni
(Plotosus lineatus)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Luukalat (Osteichthyes)
              • Viuhkaeväiset (Actinopterygii)
                • Monnikalat (Siluriformes)
                  • Korallimonnit (Plotosidae)
                    • Plotosus
Kuva: Lauri Urho, Luke, ©
Juovakorallimonni (Plotosus lineatus) - Lauri Urho, Luke, ©

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Juovakorallimonni on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Juovakorallimonni on valtamerten rantavesissä ja pohjan tuntumassa elävä kalalaji, jonka eväpiikkien myrkyllisyyttä on syytä varoa. Se on kotoisin lähinnä Afrikan itäpuolisen ja Australian pohjoispuolisen tropiikin ja subtropiikin merialueilta. Se sietää hieman alhaisempaakin suolapitoisuutta (2 % asti) ja suosii lämpimiä vesiä (21–29 °C). Juovakorallimonni on suosittu akvaariokala Aasiassa ja USA:ssa.

Tunnistaminen

Juovakorallimonni on väritykseltään pääasiassa ruskea, ja siinä on valkoisia tai kerman värisiä pitkittäisiä juovia. Nuoret yksilöt ovat väritykseltään tummempia. Juovakorallimonnin selkä-, pyrstö- ja peräevä muodostavat takaruumista reunustavan yhtenäisen evän. Lajista on vuonna 2008 erotettu omaksi lajiksi P. japonicus, joka voidaan tunnistaa vähäisempien eväruotojen määrän perusteella. Alkuperäisellä alueella mm. nuoret Pholidichthys leucotaenia kalat muistuttavat, vastaavasti pitkittäisraitaisina, juovakorallimonnia, jolla kuitenkin on selkeästi erottuvat neljä paria viiksisäikeitä. Juovakorallimonni erittää myös mm. eväpiikeistään myrkkyä, jota on syytä varoa. Nuoret yksilöt muodostavat tiheitä, pallomaisia jopa satojen yksilöiden parvia hiekkaisilla ja pehmeillä pohjilla, kun taas vanhemmat liikkuvat pienemmissä, vain kymmenien yksilöiden parvissa ja aikuiset usein yksittäin kovemmilla pohjilla. Ne ovat usein 15–25 cm pituisia, mutta jopa 32 cm pituisiakin on tavattu.

Alkuperä ja levinneisyys

Juovakorallimonni on kotoisin indopasifiselta merialueelta. 2000-luvun alussa sen on todettu levinneen Välimeren kaakkoisosiin Suezin kanavan kautta ja muodostaneen pysyviä populaatioita esimerkiksi Egyptin, Israelin, Libanonin, Syyrian ja Turkin rannikoille. Varsinkin kanavan laajentamisen jälkeen laji on laajentanut elinaluettaan, noin 100 km vuodessa. Laji ei ole toistaiseksi vakiintunut Euroopassa, mutta on todennäköistä, että laji leviää myös muihin Välimeren osiin, myös EU:n alueelle. Nuoret yksilöt hiekkarannoilla parvissa ruokaillessaan levittäytyvät vähitellen 1-3 vuoden aikana ennekuin saavuttavat sukukypsyyden. Juovakorallimonni sietää elinympäristössään erilaista veden suolapitoisuutta (>2 %) ja pystyykin asuttamaan hyvin erilaisia lämpimiä meriympäristöjä.

Haitat

Israelissa tämän myrkyllisin piikein itseään puolustavan lajin yksilöt ovat aiheuttaneet vahinkoa kalastajille ja rantojen käyttäjille. Juovakorallimonni lisää saalistuspainetta ravinnoksi käyttämillään eliöillä, kuten nilviäisillä, äyriäisillä ja madoilla. Sen epäillään kilpailevan resursseista joidenkin alkuperäisten lajiien kanssa ja voisi täten vaikuttaa eliöyhteisöjen rakenteeseen ja monimuotoisuuteen. Kalataloudessa juovakorallimonni voi aiheuttaa lisäkuluja, sillä myrkyllisten rinta- ja selkäeväpiikkiensä takia se on lajiteltava kalasaalista huolellisesti erilleen. Juovakorallimonni voi aiheuttaa terveyshaittoja ja lisäkustannuksia paitsi kalastajille, niin myös sukeltajille ja muille rantojen käyttäjille. Rannalle ajautuneisiinkaan kaloihin ei kannata koskea. Juovakorallimonnin erittämä myrkky voi tappaa ainakjin selkärangattomia ja kaloja, jotka muuten voisivat rajoittaa juovakorallimonnin kannan kasvua.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Välimeren, Australian ja Aasian rannoilla varo astumasta sinne ajautuneiden kalojen päälle, älä koskettele näitä juovaisia kaloja, älä sukeltaessa hajota nuorten kalojen parvia, äläkä yritä ottaa kaloja kiinni.

Lisätiedot

Euroopan komission riskiarviot uusille vieraslajeille

Kuvauksen laatijat

MMM 2019, Lauri Urho, Luke 2019