KauranavonokiVieraslaji

Ustilago avenae

Yleiskuvaus

Ustilago avenae-sienen aiheuttama kauranavonoki on ainoa kauran röyhyjä vioittava nokitauti Suomessa. Tautia on esiintynyt varsin yleisesti 1800-luvun lopulta alkaen koko maassa. Avonoki leviää kauran kylvösiemenessä ja voidaan torjua helposti kylvösiemenen peittauksella. Nykyisin yksittäisiä nokiröyhyjä on helppo löytää kaurapelloilta. On kuitenkin erittäin harvinaista, että tautia olisi niin paljon, että se aiheuttaisi kilomääräisiä satotappioita.


Tunnistaminen

Kauranavonoki tuhoaa tähkylöiden kaikki osat muuttaen ne mustaksi tuulen mukana kulkeutuvaksi noki-itiöpölyksi. Osa noki-itiöiden täyttämistä jyvistä saattaa pysyä ehjinä puintiin asti ja osa hajoaa kesän kuluessa. Sairaat kasviyksilöt jäävät terveitä lyhyemmiksi ja nokiröyhyt tulevat näkyviin hieman terveitä röyhyjä myöhemmin. Nokitähkät näkyvät kasvustossa varmimmin 1–2 viikkoa röyhylle tulon jälkeen.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Kauran röyhyissä esiintyvistä nokitaudeista on kirjallisia kuvauksia Keski-Euroopasta, Tanskasta ja Ruotsista aina 1700-luvun puolivälistä alkaen. Taudinaiheuttaja on kuvattu ensimmäisen kerran kauralta Saksassa 1801 Uredo segetum-sienen kauralla esiintyvänä muunnoksena. Tanskalaiset tutkijat osoittivat kokeellisesti 1890, että kauraan erikoistunut nokisieni vioittaa ainoastaan kauraa, ja antoivat sille nimen U. avenae. Suomessa kauralla esiintyvä noki on ollut hyvin ongelmallinen 1800-luvun lopulta aina 1940-luvulle, jolloin kauran siemenkin alettiin yhä yleisemmin peitata fungisideilla. Avonokea esiintyy koko maassa. Yksittäisiä avonokisia kauranröyhyjä esiintyy nykyisinkin kaurapelloilla melko usein.


Haitat

Kauranavonoki tuhoaa tartunnan saaneet röyhyt kokonaan ja satotappion määrä on suoraan verrannollinen tautiin sairastuneiden yksilöiden määrään pellossa. Avonoki ei aiheuta satoon haju- tai makuvirheitä, kuten vehnän haisunoki.


Torjuntakeinot

Kauranavonki torjutaan käyttämällä tervettä kylvösiementä ja siemenviljan peittauksella. Kaikki kauralle hyväksytyt kemialliset peittausvalmisteet antavat hyvän suojan avonokea vastaan.

Mitä minä voin tehdä?

Kauranavonoki ei ole kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvitauti, joten sen esiintymisestä ei ole ilmoitusvelvollisuutta.


Kuvaustekstin laatijat

Asko Hannukkala (Luke )

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: kauranavonoki
Tieteellinen nimi: Ustilago avenae
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta