Ustilago tritici-sieni aiheuttaa lentonokea syys- ja kevätvehnässä ja U. nuda ohrassa. Aiemmin ohralla esiintyvää lentonoen aiheuttajaa pidettiin U. nuda-sienen muunnoksena f.sp. hordei ja vehnällä esintyvää muunoksena f. sp. tritici.
Vehnänlentonoen oireet näkyvät parhaiten kasvustossa tähkälletulovaiheessa. Mustan noki-itiömassan täyttämät tähkät tulevat esiin lehtitupesta muutamia päiviä aikaisemmin kuin terveet tähkät. Kukinnan aikaan noki-itiöt leviävät ilmavirtausten kuljettamina terveisiin tähkiin ja tartuttavat kukinnot. Nokisienen rihmasto tunkeutuu kehittyvän jyvän alkioon. Jyvän kasvaessa sienen rihmasto jää lepotilaan, eikä haittaa jyvän normaalia kehitystä. Jos tartuntaa kantavia jyviä käytetään siemeneksi, nokitähkät kehittyvät seuraavana kesänä. Vehnän kukinnan jälkeen nokitähkät hajoavat tuulen ja sateiden vaikutuksesta ja jäljelle jää vain tyhjä tähkälapakko. Loppukesällä lentonoen tuhoamia tyhjiä tähkiä on vaikea havaita kasvustosta. Siementarkastuksessa lentonoet voidaan tunnistaa värjäämällä jyvän alkiot ja tutkimalla mikroskoopilla esiintyykö alkioissa nokisienen rihmastoa.
Aiemmin lentonoet olivat varsin yleisiä sekä ohra- että vehnäpelloissa. Lentonoen aiheuttajat tartuttavat isäntäkasviensa kukinnot ja sienirihmasto talvehtii siementen alkiossa. Näin lentonokien torjunta on huomattavasti hankalampaa kuin muiden viljoilla esiintyvien nokitautien, joiden itiöt talvehtivat siementen pinnalla.
Lentonokea esiintyy sen verran vähän, ettei se aiheuta juurikaan satotappioita.
Tehokkaiden kemiallisten peittausaineiden ansiosta lentonoet ovat nykyisin melko harvinaisia, mutta yksittäisiä lentonoen tartuttamia kasveja voi löytää peittaamattomalla siemenellä kylvetyistä kasvustoista.
Lisätietoa kasvukaudella saat Luken Maatalousinfon kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista.
Asko Hannukkala (Luke ) 2018, Kalle Ohralahti (Luke) 2020