Dreissena bugensis

Yleiskuvaus

Dreissena bugensis on korkeintaan 33 mm pituiseksi kasvava makeanveden simpukka. Yksilöt ovat muodoltaan pisaramaisia niin, että umbo muodostaa pisaran kärjen. Kuoren puoliskot ovat yleensä hieman erikokoiset ja keskilinjassa voi olla hyvin heikko harjanne. Kuoren reunat muodostavat aaltoilevan sauman toisiaan vasten.

Väritys vaihtelee tyypillisesti mustasta ruskeaan tai jopa valkoiseen. Usein väritys on erilainen simpukan ylä- ja alareunassa siten, että alareuna on tummempi kuin yläreuna. Lajilla esiintyy vaihtelevaa raidoitusta: usein umbosta kulkee vaalea linja kohti takapäätä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

D. bugensis on kotoisin Ponto-Kaspian alueelta. Se on pääasiassa makean veden laji, mutta sitä esiintyy myös matalissa, alle 5 promillen suolapitoisuuksissa. D. bugensis elää useimmiten kovilla pohjilla, mutta sitä on tavattu myös pehmeillä alustoilla. Lajia tavataan yleisenä etenkin tekoaltaissa, joten sen arvellaan hyötyvän ihmisen muuttamista, estuaareja muistuttavista elinympäristöistä.

Lajin esiintyvyys rajoittui pitkään vain Ukrainan Dnieper- ja Bug-jokiin sekä Mustanmeren limaaneihin, kunnes 1940-luvulla se alkoi laajentaa levinneisyyttään Ponto-Kaspian alueella. Vuonna 1992 laji havaittiin ensimmäistä kertaa Volga-joen varrella ja vain kymmenessä vuodessa se ehti levittäytyä jopa 3000 km matkalle joen yläjuoksulle. Lajin on havaittu levittäytyneen itäisen Euroopan lisäksi myös länteen: vuonna 2006 sitä löydettiin Rein-joen suistosta Alankomaista ja vuonna 2007 Saksan Main-joesta, jonne se todennäköisesti levisi vilkkaan laivaliikenteen mukana.  D. bugensista ei ole vielä löydetty Suomen vesistä, mutta sitä on havaittu Suomenlahden itäosissa vuosina 2004–2005.


Haitat

Nopea ja laajamittainen levittäytyminen on herättänyt huomiota, sillä voimakkaana kilpailijana D. bugensiksella on potentiaalia vaikuttaa uuden elinympäristönsä eliöyhteisöön. D. bugensiksen on havaittu uusilla levinneisyysalueilla syrjäyttävän paikallisia simpukkalajeja sekä aikaisemmin samalle alueelle levinneen lähisukulaisensa, haitalliseksi vieraslajiksi määritellyn vaeltajasimpukan (Dreissena polymorpha). D. bugensiksen menestyksen arvellaan perustuvan muun muassa siihen, että se kykenee asuttamaan hyvin erilaisia elinympäristöjä. Simpukoiden lisäksi myös muiden selkärangattomien runsauksissa on tapahtunut muutoksia D. bugensiksen saapumisen seurauksena.

D. bugensis suodattaa suuria määriä vettä ravintoa hankkiessaan ja voi vähentää merkittävästi veden kasviplanktonin määrää. Tärkeänä ravinnonlähteenä toimivan kasviplanktonin runsauden muutokset puolestaan vaikuttavat koko ravintoverkkoon. Suodatuksella ja planktonin vähentymisellä voi olla myös vettä kirkastava vaikutus. Kirkkaassa vedessä auringonvalo yltää alemmas vesipatsaassa ja voi lisätä pohjien makrolevien ja vesikasvien kasvua.

Sukulaisensa vaeltajasimpukan tavoin myös D. bugensis kiinnittyy koville pinnoille muodostaen suuria kasvustoja. Tiheät kasvustot voivat tukkia esimerkiksi voimaloiden vedenottoputkia ja peittää alleen poijuja, laitureita ja veneiden runkoja aiheuttaen näin taloudellista haittaa. Rannoille asettuessaan niiden terävät kuoret voivat satuttaa uimareita ja haitata ranta-alueiden virkistyskäyttöä.


Torjuntakeinot

Lajin poistaminen uusilta levinneisyysalueiltaan on hyvin vaikeaa. Kasvustoja voidaan paikallisesti poistaa veneiden rungoista tai muista rakenteista mekaanisesti esimerkiksi kuumaa vettä suihkuttavien painepesurien avulla.


Lisätiedot

http://www.cabi.org/isc/datasheet/107770

U.S. Geological Survey. (2014) Nonindigenous Aquatic Species Database. Gainesville, Florida. Accessed [10/7/2014]
http://nas.er.usgs.gov/queries/FactSheet.aspx?SpeciesID=95


Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi:
Tieteellinen nimi: Dreissena bugensis
Vakiintuneisuus: Ei esiinny Suomessa

Havaintokartta