Perunan s-virusVieraslaji

Potato virus S

Yleiskuvaus

Perunakasvustoissa oireita aiheuttavat virukset A, M, S, Y ja X ovat olleet merkittäviä satotappioiden aiheuttaja Suomessa ruoka- ja tärkkelysperunalla 1990-luvulle asti. Virustaudit leviävät oireettomina siemenperunoissa ja perunapellossa ne siirtyvät herkästi kasvista toiseen joko hoitotöiden tai hyönteisten välityksellä. Määrätietoinen perunan lisäysmateriaalin puhdistaminen virustaudeista aloitettiin Suomessa 1976 ja 1990-luvulle tultaessa useimmat virukset oli onnistuttu hävittämään perunan siementuotannosta. Näillä perunan viruksilla ei ole Suomessa muita isäntäkasveja, joilla olisi merkitystä virusten säilymiselle talven yli. Terveen siemenaineiston ansiosta Suomessa perunan ammattimaisessa tuotannossa ei juuri esiinny A-, M-, S- ja X-viruksia. Y-viruskin on hyvin harvinainen sertifioiduissa siemenperunoissa mutta sitä löytyy vielä melko yleisesti tuotantopelloilta ja kotipuutarhoista, joilla käytetään vanhaa itse lisättyä siementä.


Tunnistaminen

Virustautien oireet ilmenevät perunan lehdissä keltakirjona, kurttuisuutena, kuoliolaikkuina ja näiden yhdistelminä. Pahasti virustautiset kasvit jäävät kitukasvuisiksi. Oireiden ilmiasu ja voimakkuus riippuu perunalajikkeesta, perunan iästä, virusten määrästä, viruslajista, virusrodusta ja kasvuoloista. Aiemmin samassa kasvissa saattoi esiintyä samanaikaisesti useampia eri viruksia, mikä lisäsi erilaisten oireiden kirjoa. Nykyisin virusoireiden aiheuttaja on todennäköisimmin perunan Y-virus. Eri viruslajien tunnistaminen perunalta oireiden perusteella on kuitenkin mahdotonta. Kasvintarkastuksessa viruslajit osoitetaan yleisimmin virusten vasta-aineisiin perustuvilla laboratoriotesteillä tai herkemmillä DNA-perusteisilla tunnistusmenetelmillä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Virustauteja arvellaan esiintyneen perunalla Euroopassa siitä lähtien kun perunaa on alettu viljellä. Suomessa perunan virustauteihin alettiin kiinnittää huomiota 1920-luvun jälkipuoliskolla, jolloin meille tuotiin paljon uusia perunalajikkeita Keski-Euroopasta perunasyövän kestävyyden parantamiseksi. Tuolloin puhuttiin perunan mosaiikkitaudeista. Virustaudit romahduttivat Suomessa tuolloin yleisesti viljeltyjen lajikkeiden sadot ja muutamissa lajikkeissa virusoireita todettiin miltei kaikissa yksilöissä. Perunalla esiintyviä viruksia opittiin tunnistamaan 1930-luvun alkupuolella. Eri virusten esiintymisestä Suomessa on tietoa 1950-luvun puolivälistä alkaen, jolloin vasta-aineisiin perustuvia virusten tunnistusmenetelmiä saatiin käyttöön. Perunan S-virus on kuvattu 1952. Suomessa S-viruksen esiintymistä on kartoitettu vasta-ainemenetelmällä ensimmäisen kerran 1955. Virusta esiintyi yleisesti koko maassa 1955 ja 1956 ja tutkituista näytteistä jopa yli puolet oli virustartunnan saaneita. 1970-luvun lopulle asti S-virus oli yleisin perunasta löydetty virus Suomessa ja muutamissa silloisissa lajikkeissa miltei kaikki siemenperunat olivat S-viruksen tartuttamia. Nykyisin S-virusta ei esiinny siemenperunassa.

Kuvaustekstin laatijat

Asko Hannukkala (Luke)

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: perunan s-virus
Tieteellinen nimi: Potato virus S
Vakiintuneisuus: Satunnainen

  • Karanteenituhooja
Havaintokartta