PäärynänäkämäsääskiVieraslaji

Dasineura pyri

Yleiskuvaus

Päärynänäkämäsääski talvehtii toukkana maassa ja sillä voi olla 2-3 sukupolvea vuodessa.  


Tunnistaminen

Aikuinen päärynänäkämäsääski on 1-2 mm mittainen hyönteinen, väriltään ruskea ja takaruumissa on tummia poikittaisraitoja.  Toukka on kellanvalkea ja 2 mm mittainen. 


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Päärynänäkämäsääski on tavattu ensimmäisen kerran jo 1920-luvulla Karjalohjalla, sittemmin myös Kemiössä, Lohjalla ja Kärsämäellä. Todennäköisesti se on laajemmallekin levinnyt ja leviää edelleen päärynänviljelyn lisääntyessä.


Haitat

Aikuiset munivat nuoriin vielä avautumattomien päärynän lehtien reunoihin. Viikon kuluttua kuoriutuvat toukat aiheuttavat syönnillään nuorissa versoissa lehtireunojen kiertymisen yläpinnan puolelle.  Toukat syövät lehtien pintaa kiertyneissä lehdissä, jotka ensin punertuvat ja sitten mustuvat.  Vioituksen myötä versojen kehitys häiriintyy.  Päärynän taimet ja nuorten puiden uudet versot ovat erityisen alttiita vioitukselle. 


Torjuntakeinot

Luontaisia vihollisia kuten nokkaluteita, jotka syövät sääsken toukkia, pitäisi pyrkiä suojelemaan. Suomessa päärynällä hyväksytyistä kemiallisista kasvinsuojeluaineista tehokkain päärynänäkämäsääsken torjunnassa on taufluvalinaatti mutta se on myös haitallisin luontaisille vihollisille. 


Lisätiedot

  • Tuomo Tuovinen 1997. Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Kasvinsuojeluseuran julkaisu nro 89. 187 s.ISBN 951-9029-45-1
  • David V. Alford: 1984. A Colour Atlas of Fruit Pests their recognition, biology and control. Wolfe Publishing Ltd. ISBN: 978-0723408161
  • CABI: Dasineura pyri (pear leaf midge)

Kuvaustekstin laatijat

Isa Lindqvist, Tuomo Tuovinen (Luke) 2015

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: päärynänäkämäsääski
Tieteellinen nimi: Dasineura pyri
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta