Omenan orapihlajakemppiVieraslaji

Cacopsylla melanoneura

Yleiskuvaus

Cacopsylla melanoneura, ’omenanorapihlajakemppi’ toimii omenanlisäversoisuustaudin aiheuttavan fytoplasman siirtäjänä. Omenan lisäversoisuustauti on vaarallinen kasvintuhooja.

Aikuiset kempit  munivat keväällä avautuvien lehtien alapinnoille. Toukat vioittavat imemällä hedelmäpuiden versoja, lehtiä ja kukintoja. Lisäksi ne tahraavat lehtiä ja hedelmiä mesikasteella. Kempeillä on yksi sukupolvi vuodessa.


Tunnistaminen

Aikuiset omenanorapihlajakempit ovat 3-5 mm pituisia ja niillä on tumma ruumis ja läpikuultavat tummasuoniset siivet. Kemppien tunnistaminen lajilleen on vaikeaa.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Cacopsylla melanoneura on laajalti levinnyt Keski-Euroopassa ja esiintymiä on myös Länsi-, Itä- ja Etelä-Euroopassa. Pohjoismaissa sitä on tavattu Suomen lisäksi myös Norjassa, missä se on valtalaji.


Levinneisyys Suomessa

Suomessa elää lähilaji omenanlehtikemppi (Cacopsylla picta). C. picta on pitkään tunnettu laji Suomessa, mutta C. melanoneura -laji on havaittu meillä vasta 1990-luvulla. 2000-luvulla C. melanoneura on levinnyt pohjoisemmaksi kuin C. picta ja esiintyy valtalajina Ahvenanmaalla.


Haitat

Omenanlehtikemppi (C. picta) on siirrostuskokein osoitettu omenanlisäversoisuustautia aiheuttavan fytoplasman (’Candidatus Phytoplasma mali’ ) päävektoriksi Saksassa ja se on tehokas fytoplasman siirtäjä myös Pohjois-Italiassa ja useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa C. picta on esiintynyt valtalajina omenatarhoilla ja noin 10% tutkituista omenanlehtikempeistä kantoivat fytoplasmaa. Vaikka ’omenanorapihlajakemppi’ (C. melanoneura) on osoitettu olevan omenanlisäversoisuustautia aiheuttavan fytoplasman pääsiirtäjä Luoteis-Italiassa, sen merkitystä pidetään vähäisenä esim. Saksassa.


Torjuntakeinot

Lisäversoisuustautia aiheuttavaa fytoplasmaa ei voi torjua kemiallisilla menetelmillä. Omenan lisäversoisuustautia torjutaan ennaltaehkäisevästi käyttämällä terveitä perusrunkoja ja taimia sekä torjumalla kemppejä.


Mitä minä voin tehdä?

Kemppien torjunta omenatarhoilla perusteltua, jos alueella esiintyy omenan lisäversoisuustautia. Kemppejä käyttävät ravinnokseen monet petohyönteiset kuten nokkaluteet.

Omenan lisäversoisuustautia havaittaessa tai epäiltäessä tulee viipymättä ottaa yhteyttä oman alueen kasvintarkastajaan.

Kasvintarkastajien yhteystiedot


Elintavat

C. melanoneura talvehtii aikuisena kuusella ja siirtyy keväällä omenapuulle ja myös pääisäntäkasvilleen orapihlajalle (Crataegus). Ensimmäiset kuuselta siirtyvät populaatiot ovat usein sekapopulaatioita koostuen sekä omenanlehtikempeistä (C. picta) että ’omenanorapihlajakempeistä’ (C. melanoneura).


Lisätiedot


Kuvaustekstin laatijat

Anne Lemmetty ja Isa Lindqvist (Luke) 2017

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: omenan orapihlajakemppi
Tieteellinen nimi: Cacopsylla melanoneura
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta