Cacopsylla melanoneura, ’omenanorapihlajakemppi’ toimii omenanlisäversoisuustaudin aiheuttavan fytoplasman siirtäjänä. Omenan lisäversoisuustauti on vaarallinen kasvintuhooja.
Aikuiset kempit munivat keväällä avautuvien lehtien alapinnoille. Toukat vioittavat imemällä hedelmäpuiden versoja, lehtiä ja kukintoja. Lisäksi ne tahraavat lehtiä ja hedelmiä mesikasteella. Kempeillä on yksi sukupolvi vuodessa.
Aikuiset omenanorapihlajakempit ovat 3-5 mm pituisia ja niillä on tumma ruumis ja läpikuultavat tummasuoniset siivet. Kemppien tunnistaminen lajilleen on vaikeaa.
Cacopsylla melanoneura on laajalti levinnyt Keski-Euroopassa ja esiintymiä on myös Länsi-, Itä- ja Etelä-Euroopassa. Pohjoismaissa sitä on tavattu Suomen lisäksi myös Norjassa, missä se on valtalaji.
Suomessa elää lähilaji omenanlehtikemppi (Cacopsylla picta). C. picta on pitkään tunnettu laji Suomessa, mutta C. melanoneura -laji on havaittu meillä vasta 1990-luvulla. 2000-luvulla C. melanoneura on levinnyt pohjoisemmaksi kuin C. picta ja esiintyy valtalajina Ahvenanmaalla.
Omenanlehtikemppi (C. picta) on siirrostuskokein osoitettu omenanlisäversoisuustautia aiheuttavan fytoplasman (’Candidatus Phytoplasma mali’ ) päävektoriksi Saksassa ja se on tehokas fytoplasman siirtäjä myös Pohjois-Italiassa ja useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa C. picta on esiintynyt valtalajina omenatarhoilla ja noin 10% tutkituista omenanlehtikempeistä kantoivat fytoplasmaa. Vaikka ’omenanorapihlajakemppi’ (C. melanoneura) on osoitettu olevan omenanlisäversoisuustautia aiheuttavan fytoplasman pääsiirtäjä Luoteis-Italiassa, sen merkitystä pidetään vähäisenä esim. Saksassa.
Lisäversoisuustautia aiheuttavaa fytoplasmaa ei voi torjua kemiallisilla menetelmillä. Omenan lisäversoisuustautia torjutaan ennaltaehkäisevästi käyttämällä terveitä perusrunkoja ja taimia sekä torjumalla kemppejä.
Kemppien torjunta omenatarhoilla perusteltua, jos alueella esiintyy omenan lisäversoisuustautia. Kemppejä käyttävät ravinnokseen monet petohyönteiset kuten nokkaluteet.
Omenan lisäversoisuustautia havaittaessa tai epäiltäessä tulee viipymättä ottaa yhteyttä oman alueen kasvintarkastajaan.
C. melanoneura talvehtii aikuisena kuusella ja siirtyy keväällä omenapuulle ja myös pääisäntäkasvilleen orapihlajalle (Crataegus). Ensimmäiset kuuselta siirtyvät populaatiot ovat usein sekapopulaatioita koostuen sekä omenanlehtikempeistä (C. picta) että ’omenanorapihlajakempeistä’ (C. melanoneura).
Anne Lemmetty ja Isa Lindqvist (Luke) 2017