FIN-HAVI

Kansallisesti haitallisten vieraslajien levinneisyys, leviämisväylät, riskit ja hallintatoimenpiteet (2/2019 – 6/2018)

 

Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisille vieraslajeille

FIN-HAVI-hankkeessa laaditaan ehdotus vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi kesäkuussa 2019 voimaan tulleen kansallisen luettelon lajeille ja lajiryhmille. Tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimintaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. Hallintasuunnitelmilla pyritään kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Suunnitelmien laatimiseksi tarvitaan tietoa lajien esiintymisestä ja kansalaisia pyydetään ilmoittamaan havaintoja erityisesti espanjansiruetanan, komealupiinin, kurtturuusun sekä tarha-, japanin- ja sahalinintatar-lajien esiintymistä.

Suunnitelmien teko pohjaa EU:n vieraslajiasetukseen ((EU) N:o 1143/2014), joka edellyttää, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi. Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen. EU:ssa on laadittu luettelo haitallisista vieraslajeista, joihin toimenpiteet tulee ensisijaisesti kohdistaa. Samoja EU:n luettelon vieraslajeihin sovellettavia kieltoja sovelletaan meillä kansallisesti nimettyihin, Valtioneuvoston asetuksella määriteltyihin kansallisesti haitallisiin vieraslajeihin (Kansallinen vieraslajiluettelo).

Suomessa on jo laadittu kaksi hallintasuunnitelmaa EU:n haitallisten vieraslajien luettelon lajeille: Ensimmäinen hallintasuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2018 (37 lajia) ja toinen toukokuussa 2019 (12 lajia). Tässä hankkeessa laaditaan hallintasuunnitelmaehdotus kesäkuussa 2019 voimaan tulleen kansallisen luettelon osalta.

Hanke tuottaa perustietoa EU:n vieraslajiasetuksessa ja kansallisessa vieraslajilaissa tarkoitetuille vieraslajien hallintatoimenpiteille sekä vieraslajilainsäädännön toimeenpanon tueksi EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen lain noudattamisen valvonnalle. Hankkeen tuotoksena syntyy luonnosehdotus kansallisen vieraslajiluettelon lajien ja lajiryhmien hallintasuunnitelmaksi, joka saatetaan kansallisesti avoimeen kuulemiseen. Hallintatoimenpide-ehdotuksissa otetaan kantaa siihen miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeihin tulisi kohdistaa toimenpiteitä sekä mitkä ovat pääasialliset vastuutoimijatahot. Hankkeessa tuotettu tieto muodostaa suunnitelmapohjan kansallisen vieraslajiluettelon mukaisten haitallisimpien vieraslajien hallintatoimille, joista Maa- metsätalousministeriö tekee päätöksen.

 

Kansallisen luettelon lajit ja lajiryhmät

Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon sisältyvät kasvilajit ovat: alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar (ent. hörtsätatar), japanintatar, sahalinintatar (ent. jättitatar), kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Luettelon lajeista alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar ja lännenpalsami eivät vielä ole levinneet laajasti Suomeen. Komealupiini, kurtturuusu, japanintatar, sahalinintatar ja kanadanvesirutto sen sijaan ovat jo laajalle levinneitä vieraskasveja Suomessa.

Eläimistä kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä vieraslajeihin kuuluvat petoeläimet (kuten minkki ja koirasusi), lepakot ja maaoravat sekä linnuista vieraslajeihin kuuluvat päiväpetolinnut, jalohaukkalinnut, pöllölinnut, varikset sekä kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa. Em. lajiryhmien kohdalla ne kyseiseen lajiryhmään kuuluvat eläinlajit, jotka eivät kuulu Suomen alkuperäisiin lajeihin, on kansallisessa luettelossa säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi. Matelijoista luettelossa on hietasisilisko ja sammakkoeläimistä vihersammakot-ryhmä, euroopanlehtisammakko, vuoristokellosammakko, leopardisammakko, hyppysammakko sekä alppivesilisko. Lisäksi luettelossa on yksi nilviäinen, espanjansiruetana, jonka tiedetään olevan jo laajasti levinnyt Suomessa. Petoeläimistä minkki on myös laajasti levinnyt ja sitä tavataan pohjoisinta Lappia myöten. Muut eläinlajit ja ryhmät ovat esiintymiseltään satunnaisia.

 

Tavoitteena torjuntatoimien priorisointi tärkeimpiin kohteisiin

Haitallisten vieraslajien hallintatoimenpiteillä pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimintaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. Hankkeen tulosten perusteella EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämät hallintatoimenpiteet mukautetaan Suomen oloihin. Hallintatoimenpidesuosituksissa pyritään kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. 

Hankkeen tavoitteena on selvittää vuonna 2019 valtioneuvoston asetuksella voimaan tulleen päivitetyn kansallisen vieraslajiluettelon lajien ja lajiryhmien

1) levinneisyys ja merkittävimmät esiintymät Suomessa

2) leviämisväylät ja leviämisriski uusille alueille Suomessa sekä mahdolliset haittavaikutukset

sekä laatia ehdotukset

3) kustannustehokkaista hallintatoimenpiteistä ja niiden kohdistamisesta eri lajeihin ja alueille (priorisointi) ja

4) leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi

5) toimenpiteiden vastuutoimijoista ja aikataulusta.

Hankkeen tavoitteena on ohjata kansallisen vieraslajiluettelon mukaisten haitallisimpien vieraslajien torjuntaa koko yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaimpaan suuntaan. Tavoitteena on tukea päättäjien, viranomaisten ja yksittäisten toimijoiden päätöksentekoa niin, että käytettävissä olevia voimavaroja voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti oikeisiin kohteisiin.

 

Levinneisyystiedot ajan tasalle ja hallintatoimet oikeille alueille

Sopivien hallintatoimenpiteiden suunnittelun kannalta on tärkeää, että haitallisten vieraslajien levinneisyystiedot ovat mahdollisimman tarkat ja ajantasaiset. Hankkeessa tarkennetaan kansalliseen luetteloon kuuluvien vieraslajien levinneisyystietoja. Erityisesti kaivataan havaintoja espanjansiruetanan esiintymisestä lajin nykylevinneisyyden tarkentamiseksi. Lisäksi kansalaisia pyydetään ilmoittamaan etenkin komealupiinin, kurtturuusun sekä tarha-, japanin- ja sahalinintatar-lajien esiintymistä.

Laajalle levinneiden vieraskasvien osalta paikkatietoanalyysin avulla selvitetään mm. komealupiinin ja kurtturuusun esiintymiskeskittymiä ja sijaintia suojelualueilla tai niiden läheisyydessä sekä pyritään tunnistamaan tienvarsilta ne kohteet ja alueet, joilla lajit uhkaavat esimerkiksi arvokasta tienpiennarlajistoa. Tietojen perusteella arvioidaan mihin esiintymien torjuntaa erityisesti tulisi keskittää.

Hallinta- ja torjuntatoimien onnistuminen nojaa pitkälti kansalaisaktiivisuuteen, sillä ennakoiva torjunta valistuksen kautta on tehokkainta. FIN-HAVI-hankkeen tavoitteena on osaltaan parantaa tietoisuutta vieraslajeihin liittyvistä riskeistä ja haitallisten vieraslajien torjuntakeinoista. Samalla pyritään parantamaan lajien levinneisyystietojen tarkkuutta, edistämään haittojen ennaltaehkäisyä sekä tukemaan vieraslajilainsäädännön toimeenpanoa. Hankkeen keskeinen viestintäkanava on kansallinen vieraslajiportaali. Tavoitteena on erityisesti aktivoida kansalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintojaan vieraslajiportaalin kautta.

Hankkeen loppuvaiheessa on tarkoitus laatia vieraslajilainsäädännön toimeenpanon tueksi Policy Brief eli kattava tietoisku vieraslajilainsäädännöstä, -hallintatoimista ja -toimijoista Suomessa. PolicyBriefin laadinnassa hyödynnetään myös aiempien VN TEAS -hankkeiden (EU-HAVI ja EU-HAVI2) tuloksia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa FIN-HAVI-hankkeessa on mukana Suomen ympäristökeskus SYKE. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.  

Lisätietoa hankkeesta:

https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kansallisesti-haitallisten-vieraslajien-levinneisyys-leviamisvaylat-riskit-ja-hallintatoimenpiteet-fin-havi

 

Yhteyshenkilö: 

Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luke, erja.huusela-veistola(at)luke.fi, 029 532 6148

 

Linkit:

Kansallinen vieraslajilaki eli laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta (682/2019) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190682

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014 haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R1143&from=FI

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019)/Kansallisesti haitallisten vieraslajien luettelo https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704

EU:n vieraslajiluettelo http://vieraslajit.fi/fi/content/euroopan-unionin-kannalta-merkityksellisten-haitallisten-vieraslajien-luettelo

Hallintasuunnitelma I haitallisten vieraslajien torjumiseksi (hyväksytty 13.3.2018) http://mmm.fi/documents/1410837/1894125/Hallintasuunnitelma+haitallisten+vieraslajien+torjumiseksi_2018-03-13.pdf/8614bfdf-d65a-45f8-b474-d83df7180617/Hallintasuunnitelma+haitallisten+vieraslajien+torjumiseksi_2018-03-13.pdf.pdf

Hallintasuunnitelma II haitallisten vieraslajien torjumiseksi (hyväksytty 23.5.2019) https://mmm.fi/documents/1410837/13738888/Vieraslajit+hallintasuunnitelma+2019+FI.pdf/88d72744-737d-30c7-01df-2f35ffd374ce/Vieraslajit+hallintasuunnitelma+2019+FI.pdf.pdf