Vieraslajiasetus 704/2019

Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2019 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 11 §:n 3 momentin ja 16 §:n 5 ja 6 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 5 ja 6 momentti laissa 682/2019:

1 §

Kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraslajit

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015), jäljempänä vieraslajilaki, 11 §:ssä tarkoitettuja kansallisesti merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja ovat tämän asetuksen liitteissä A ja B mainitut lajit sekä liitteessä A mainittuihin lajiryhmiin kuuluvat lajit.

Liitteen A 1.1−2.4 ja 4.1 kohdassa lajiryhmään kuuluvalla lajilla tarkoitetaan vieraslajilain 2 §:n 1 momentin ja 11 §:n 1 momentin sekä haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 3 artiklan 1 alakohdan mukaisesti niitä lajiryhmään kuuluvia lajeja, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella ja jotka eivät sisälly Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon.

2 §

Eläinlajeja koskevat poikkeukset

Liitteen A 3−5 kohdassa tarkoitettuihin lajeihin ei sovelleta vieraslajilain 4 §:ää.

Vieraslajilain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyjä kieltoja ei sovelleta:

1) liitteen A 1–4 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöihin, joita käytetään eläinsuojelulain (247/1996) 20 §:n 2 momentin tai 20 a §:n 1 momentin mukaisessa luvassa tarkoitettuun toimintaan taikka tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetussa laissa (497/2013) tarkoitettuun toimintaan;

2) liitteen A 1.1 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöihin, joita käytetään turkiseläiminä tai näiden siitoseläiminä.

3 §

Kielletyt pyyntivälineet

Pesukarhun ja supikoiran pyydystämiseen ei saa käyttää rautoja eikä niiden tappamiseen ilma-asetta.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös siinä mainittuihin lajeihin kooltaan verrattavaa tai niitä suurempaa vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitettua muuta nisäkäslajia.

Rämemajavan pyydystämiseen ei saa käyttää rautoja maalla eikä sen tappamiseen ilma-asetta.

4 §

Ampuma-aseita koskevat vaatimukset

Vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitetun eläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea. Pesukarhua, rämemajavaa ja supikoiraa sekä kooltaan niihin verrattavaa vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitettua muuta nisäkästä saa kuitenkin ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea tai jonka patruunan luodin osumaenergia on luodin painosta riippumatta piipun suusta mitattuna vähintään 300 joulea.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja nisäkäslajeja suurempaa vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitettua nisäkästä saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea.

Vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitetun eläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10 tai pienempi mutta vähintään 20. Haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 20, saa kuitenkin käyttää minkin ja piisamin sekä kooltaan niihin verrattavan tai pienemmän eläimen ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.

Pesukarhun, piisamin, minkin, rämemajavan ja supikoiran sekä kooltaan niihin verrattavan vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitetun muun nisäkkään ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia.

5 §

Piisamin pesän rikkominen

Jos piisamin asuttu pesä rikotaan, pesässä olevat poikaset tulee tappaa, jos se olosuhteet huomioon ottaen on kohtuudella mahdollista.

6 §

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019. Vieraslajilain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua kieltoa kasvattaa kansallisesti merkittävää haitallista vieraslajia sovelletaan kuitenkin liitteen B 8 kohdassa tarkoitettuun lajiin 1 päivästä kesäkuuta 2022.

Tällä asetuksella kumotaan kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista annettu valtioneuvoston asetus (1725/2015).

Liitteen A 1−4 kohdassa mainittuihin lajeihin sovelletaan vieraslajilain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyjä kieltoja 1 päivästä tammikuuta 2016. Ne lajien yksilöt, jotka on saatu laillisesti haltuun lemmikkieläimenä ennen 1 päivää tammikuuta 2016, saadaan kuitenkin pitää hallussa niiden luonnolliseen kuolemaan saakka.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään:

1) liitteen A 1.1.1 kohdassa tarkoitettuihin risteymiin sovelletaan vieraslajilain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä kieltoa pitää haitallista vieraslajia hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa tämän asetuksen voimaantulosta;

2) liitteen A 1.3 kohdassa mainitun lajiryhmän yksilöihin sekä 4.4 ja 4.5 kohdassa mainittujen lajien yksilöihin sovelletaan vieraslajilain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyjä kieltoja tämän asetuksen voimaantulosta;

3) liitteen A 1.1.1 kohdassa tarkoitetut risteymät, 1.3 kohdassa mainitun lajiryhmän yksilöt sekä 4.4 ja 4.5 kohdassa mainittujen lajien yksilöt, jotka on saatu laillisesti haltuun lemmikkieläimenä ennen tämän asetuksen voimaantuloa, saadaan pitää hallussa niiden luonnolliseen kuolemaan saakka.

Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2019

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Lainsäädäntöneuvos
Pekka Kemppainen

 

Liite A

ELÄIMET

Liitteen A 1.1−2.4 ja 4.1 kohdassa tarkoitetaan niitä lajiryhmään kuuluvia lajeja, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella ja jotka eivät sisälly Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon.

1 Nisäkkäät

1.1 lajiryhmä: petoeläimet Carnivora,

mukaan lukien

1.1.1 kesykoiran ja suden (Canis lupus) tai kesykoiran ja toisen koiraeläinlajin (Canidae) risteymät sukupolvissa F1–F4, sekä näiden risteymien ja muun kuin kesykoiran risteymät;

1.1.2 kesykissan ja toisen kissaeläinlajin risteymät sukupolvissa F1–F4, sekä näiden risteymien ja muun kuin kesykissan risteymät;

ja lukuun ottamatta seuraavia lajeja:

- metsästyslain (615/1993) 42 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut petoeläimet;

- kesykoira ja sen lajiristeymät sukupolvesta F5 eteenpäin;

- kesykissa ja sen lajiristeymät sukupolvesta F5 eteenpäin;

- fretti.

1.2 lajiryhmä: lepakot Chiroptera

1.3 lajiryhmä: maaoravat Tamias

2 Linnut

2.1 lajiryhmä: päiväpetolinnut Accipitriformes ja niiden risteymät

2.2 lajiryhmä: jalohaukkalinnut Falconiformes ja niiden risteymät

2.3 lajiryhmä: pöllölinnut Strigiformes

2.4 lajiryhmä: varikset Corvidae

2.5 kiljuhanhen Anser erythropus risteymät muiden hanhilajien kanssa

3 Matelijat

3.1 hietasisilisko Lacerta agilis

4 Sammakkoeläimet

4.1 lajiryhmä: vihersammakot Pelophylax

4.2 euroopanlehtisammakko Hyla arborea

4.3 vuoristokellosammakko Bombina variegata

4.4 leopardisammakko Lithobates pipiens

4.5 hyppysammakko Rana dalmatina

4.6 alppivesilisko Ichthyosaura alpestris

5 Nilviäiset

5.1 espanjansiruetana Arion vulgaris

 

Liite B

KASVIT

1 alaskanlupiini Lupinus nootkatensis

2 hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia

3 tarhatatar Reynoutria x bohemica

4 japanintatar Reynoutria japonica

5 sahalinintatar Reynoutria sachalinensis

6 kanadanvesirutto Elodea canadensis

7 komealupiini Lupinus polyphyllus

8 kurtturuusu Rosa rugosa,ml.Rosa rugosaf. alba

9 lännenpalsami Impatiens capensis