Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)
Hyppysammakko on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Hyppysammakko on n. 5-9 –senttiseksi kasvava hyvin paljon tavallista sammakkoa ja viitasammakkoa muistuttava laji. Hyppysammakon pitkät ja voimakkaat takaraajat mahdollistavat lajityypilliset jopa kahden metrin pituiset loikat, joihin hyppysammakot turvautuvat paetessaan uhkaavista tilanteista. Lajista onkin aiemmin käytetty myös nimeä pitkäkoipisammakko. Laji on sammakkoa ja viitasammakkoa hentorakeisempi. Hyppysammakon pohjaväri on vaaleanruskea. Selässä on tummia pisteitä ja raajoissa tummia raitoja. Terävästä kuonosta ulkoisiin tärykalvoihin kulkee ruskeat juovat.
Hyppysammakoita esiintyy yleisenä usean maan alueella Etelä- ja Keski-Euroopassa, meitä lähimpänä Tanskassa ja eteläisessä Ruotsissa. Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat lehtimetsät, suot ja kosteat niitty-ympäristöt.
Hyppysammakkoa on pidetty terraarioissa ilmeisen vähän lemmikkinä, eikä ainakaan Suomessa lajilla ole kysyntää harrastajien keskuudessa.
Matelija- ja sammakkoeläinten siirtäminen maasta toiseen lisää alkuperäisten lajien tautiriskiä, kuten sammakkoeläimillä esiintyvän vakavan kytridiomykoosi –sienisairauden leviämistä. Suomessa ko. sientä ei ole vielä tavattu. Kytridiomykoosi on tappanut maailmanlaajuisesti useita sammakkolajeja sukupuuttoon, ja lisäksi sairaudesta aiheutuneiden ongelmien kustannukset ovat useassa maassa olleet mittavia. Osa maahamme tuoduista vierasperäisistä sammakko- ja matelijaeläinlajeista on havaintojen mukaan levinnyt Suomen luontoon ja pystynyt muodostamaan lisääntymiskykyisiä kantoja, etupäässä Varsinais-Suomessa.
Hyppysammakko kuuluu kotimaisten sammakkolajiemme tavoin Rana –sukuun ja elää osin samanlaisessa elinympäristössä niiden kanssa. Täten laji voi uhata alkuperäisiä lajeja myös kilpailemalla resursseista niiden kanssa. Yksilöiden erottaminen alkuperäislajeista ulkonäön perusteella on sangen hankalaa, joten leviämistä luontoon voisi olla vaikea havaita. Hyppysammakkoa tavataan jo Tanskassa ja eteläisessä Ruotsissa, joten sillä on potentiaalinen mahdollisuus levitä maahamme ja selvitä eteläisen Suomen luonnossa
Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
Älä hanki hyppysammakkoa, äläkä päästä lajia luontoon. Hyppysammakon hankkiminen myös nettikaupoista on kiellettyä. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.6.2019 hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Hyppysammakkoa ei saa luovuttaa eteenpäin.
https://www.iucnredlist.org/species/58584/11790570
https://amphibiaweb.org/species/5016
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 704/2019.
Ville Vepsäläinen (Korkeasaari). 2019.