Uunitoukka

Uunitoukka on vähän yli sentin mittainen, siivetön, suomupeitteinen ja ruumiinmuodoltaan vanttera hyönteinen. Väritykseltään se on harmaankellertävä ja sillä on selässä tummanruskeita poikkiraitoja ja läiskiä. Tuntosarvet ovat pitkät. Keskiruumis on leveä ja takaruumis on suhteellisen lyhyt. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joiden lisäksi on 2-3 paria stylus-lisäkkeitä.

Koko: aikuisen pituus noin 12 mm (ilman perälisäkkeitä).

Toukka on aikuisen kaltainen, koska muodonmuutos on vähittäinen.

Uunitoukka on väritykseltään kirjavampi sekä kooltaan pidempi ja leveämpi kuin yleinen sokeritoukka (Lepisma saccharinum).

Uunitoukka tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Se on selvästi harvinaisempi kuin sokeritoukka.

Yleisesti ottaen suhteellisen harmiton, mutta suurina määrinä esiintyessään voi tuottaa haittaa. Uunitoukka on esiintyessään runsaslukuinen ja muodostaa suurempia populaatioita kuin sokeritoukka, joten sen vuoksi se on todennäköisesti sitä haitallisempi.

Uunitoukka pystyy käyttämään ravintonaan paperia, puuvillaa, silkkiä ja jopa viskoosia, joten tällaiset materiaalit voivat olla uhattuina.

Pesu- ja sosiaalitiloista uunitoukka voidaan torjua käsittelemällä nämä sumutteilla kerran viikossa kuutena peräkkäisenä viikkona, esimerkiksi illalla tilojen viimeisen käytön jälkeen. Käsittelyn jälkeen tilat pidetään suljettuina yli yön.

Leukarihmat 6-jaokkeiset.

Käyttää ravinnokseen kaikenlaista eloperäistä ainesta.

Esiintyy sisätiloissa. Uunitoukka tarvitsee lisääntyäkseen korkean lämpötilan, vähintään 25 C° astetta. Se viihtyy parhaiten 37 C° asteen lämpötilassa.

Useimmin uunitoukkaa tavataan leipomoissa, ravintoloissa ja muissa paikoissa, joissa on lämpöä kehittäviä koneita ja tarjolla tärkkelyspitoista ruokaa. Tämän takia sitä on esiintynyt esim. kartonkitehtaissa. Asuintaloissa sitä tavataan harvoin.

Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula. Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. - Kasvinsuojeluseura ry. ISBN: 952-5272-61-3

Anon. 2005. Rohmut ja riesat -tuhohyönteisten tunnistusopas. - Suomen museoliiton julkaisuja 55:1-138. ISBN 951-9426-32-9.

Wygodzinsky, P. W. 1972: A review of the silverfish (Lepismatidae, Thysanura) of the United States and the Caribbean area. - American Museum novitates; no. 2481.

Uunitoukan tieteellinen nimi tulee kreikan sanasta thermos, joka tarkoittaa kuumaa ja latinan sanasta domus, joka tarkoittaa kotia. Nimi viittaa uunitoukan esiintymiseen kotien kuumissa paikoissa.