(Faxonius virilis)


(Faxonius virilis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • äyriäiset (Crustacea)
            • Kuoriäyriäiset (Malacostraca)
              • Eumalacostraca
                • Eucarida
                  • Kymmenjalkaiset (Decapoda)
                    • Astacidea
                      • Ravut (Astacoidea)
                        • Cambaridae
                          • Faxonius
Kuva: D. Gordon E. Robertson, CC-BY-SA-4.0
(Faxonius virilis) - D. Gordon E. Robertson, CC-BY-SA-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Orconectes virilis (Faxonius  virilis) -rapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

 

Luonnehdinta

Eurooppalaisia nimiä: virile crayfish

Amerikkalaisia nimiä: virile crayfish, northern crayfish, common crayfish

Orconectes virilis -laji on generalisti, joka menestyy monen laisissa ympäristöissä. Laji elää noin 4 vuotiaaksi ja voi kasvaa 12 cm mittaiseksi. Tavallisesti koko on alle 10 cm. Sopivissa oloissa se on tehokas kaivautuja, joka voi kaivaa jopa 10 metrin pituisia käytäväverkostoja rantapenkkaan. Se kestää hyvin talviolosuhteita, mutta ei kovin hyvin kuivumista tai matalaa happipitoisuutta.

Tunnistaminen

Lajille tunnusomaista ovat alta likaisen vaaleat ja päältä vihertävät tai sinisävyiset sakset, joiden ”leikkuupintoja” ja saksen sisäsyrjää koristavat selvästi muuta saksea vaaleampana erottuvat kellertävät tai oranssinsävyiset nystyröiden tai ryhmyjen rivit, joita saksen sisäsyrjällä on kaksi rinnakkain. Lajille ei vielä ole annettu suomenkielistä nimeä. Näiden tyypillisten ryhmyrivien perusteella sitä voisi ehkä kutsua ryhmysaksiravuksi. Lisäksi saksen hangassa ja saksen takaosan nivelessä on selvästi erottuvat oranssin keltaiset täplät ja saksen takana saksiraajan sisäreunassa keltainen tai oranssi selvästi erottuva kannusmainen piikki. Aivan saksen kärjessä on oranssin sävyinen alue, joka ei kuitenkaan rajoitu tummaan raitaan kuten ameriikankääpiöravulla. Poskien sivut ovat sileät, mutta kaulauurteen takana sivuilla on terävät piikit. Kuori on päältä katsottuna kastanjan-, suklaan-, ruosteen- tai vihertävän ruskea. Selkäkilven keskellä erottuu ympäristöään vaaleampi maljamainen kuvio.

Alkuperä ja levinneisyys

Tämän ravun alkuperäinen levinneisyysalue käsittää Kanadan kaakkoisosat Albertasta Quebeciin ja USA:n koillisosia. Yhdysvalloissa sitä on istutettu hyvin laajasti myös alkuperäisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Lisäksi lajia on istutettu Meksikoon ja Euroopassa Ranskaan 1897 ja Ruotsiin 1960, mutta viimeksi mainitut istutukset epäonnistuivat. Tällä vuosituhannella lajia on tavattu Alankomaiden ja Britannian luonnonvesistä, joihin se on luultavasti päätynyt akvaarioista.

Haitat

Lajia pyydetään sekä ihmisravinnoksi että kalansyöteiksi ja lemmikiksi akvaarioihin. Näistä ainakin kaksi jälkimmäistä käyttötapaa on edistänyt lajin tahatonta leviämistä uusiin ympäristöihin. Laji on luultavasti rapuruton kantaja, kuten muutkin Amerikasta Eurooppaan tuodut makeanvedenravut. Se on eurooppalaisia rapulajeja tehokkaampi lisääntyjä ja sietää ankariakin talviolosuhteita, joten sen leviäminen Pohjois-Euroopan luonnonvesiin voisi vaarantaa kohtalokkaasti kotoperäisiä rapulajeja. Erityisesti akvaarioharrastajien on syytä tiedostaa riski lajin leviämisestä Suomen luontoon.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki Orconectes virilis (Faxonius  virilis)-rapua, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Orconectes virilis (Faxonius  virilis) -rapua ei saa luovuttaa eteenpäin.

 Korkean riskitason vuoksi akvaarioravut suositellaan hävitettäväksi (upottamalla kiehuvaan veteen) vaikka asetus salliikin lemmikin pitämisen kunnes se kuolee.

 

Lisätiedot

Julkaisuja

Kuvauksen laatijat

Esa Erkamo (Luke) – julkaistu 16.3.2016; MMM 2019