Komealupiini (Lupinus polyphyllus)

Komealupiini
(Lupinus polyphyllus)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Pekka Punttila, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Pekka Punttila, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Fabales
                      • Hernekasvit (Fabaceae)
                        • Lupiinit (Lupinus)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (kansallinen luettelo)

Komealupiini on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Lupiini eli komealupiini on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa noin 1–1,5 metriä korkeaksi. Lupiinin kukinto on terttumainen ja pitkä, ja se voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Kukinnon väri voi vaihdella myös samassa yksilössä. Lehdet ovat pitkäruotiset ja sormilehdykkäiset. Sen juuristo on voimakkaasti haaroittunut. Juurinystyröiden typpibakteerien avulla kasvi sitoo ilmakehän typpeä käyttöönsä – näin se pystyy kasvamaan hyvinkin vähäravinteisella maalla. Lupiini kukkii kesä–heinäkuussa.

Alkuperä ja levinneisyys

Lupiinin luontainen levinneisyysalue ulottuu läntisessä Pohjois-Amerikassa Alaskasta Wyomingiin ja Pohjois-Kaliforniaan. Se tuotiin Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826.

Suomessa ensimmäinen karkulaishavainto lupiinista on jo 1800-luvun lopulta. Nykyään sitä kasvaa lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Helposti siemenistä lisättävää kasvia on levitetty ahkerasti puutarhoihin ja mökeille, joista se on edelleen karkaillut pitkin tienvarsia lisääntyen räjähdysmäisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Oulussa lupiiniesiintymät keskittyvät Oulujokivarren rantatörmille. Puutarhoista se on karannut myös joutomaille, ratapenkereille sekä kedoille ja niityille, ja jopa harjumetsiin. Siemenet kulkeutuvat tienvarsiniittojen, siirtomaiden ja puutarhajätteiden mukana.

Komealupiini on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa.

Haitat

Lupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Pitkään ajateltiin, että lupiini pysyy tienpientareilla ja pihoissa eikä kykenisi leviämään luontoon. Merkkejä luontoon levittäytymisestä havaittiin kuitenkin jo vuosia sitten eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö laji leviäisi myös niityille ja lehtoihin. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta.

Leviäminen tienvarsillakaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat tulleet harvinaistuneet. Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Lisäksi lupiini sitoo juurinystyröillään typpeä ilmasta rehevöittäen kasvupaikkaansa. Ravinteikkaalla kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa.

Lupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Se heikentää myös kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille.Lupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi.

Torjunta

Lupiini leviää tehokkaasti siemenistä, jotka säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Sen hävittäminen on  hankalaa, sillä maaperän siemenvarastosta nousee uusia taimia useiden vuosien ajan. Lupiinin hävittäminen vaatiikin pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyö vie vuosia.

Kukintojen niittäminen ennen siementen kypsymistä on keino estää uusien siemenien syntyminen ja niiden leviäminen. Säännöllinen niitto kasvin tyveltä myös heikentää väistämättä kasvin elinvoimaa ajan myötä. Etenkin laajoille kasvustoille niittäminen voi olla ainoa torjuntakeino. Niitto kannattaa tehdä alkukesästä parhaaseen kukinta-aikaan. Tärkeää on, että niittojätteet korjataan pois eikä niitä jätetä levälleen kasvupaikalle rehevöittämään maaperää.

Jos lupiineja on vähän, ne kannattaa kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta. Monivuotisella lupiinilla on pystyjuurakko, eikä se onneksi leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Kaivamalla rikotaan maaperää ja siemenpankista itää uusia kasveja. Sen vuoksi kasveja ei saa kaivamalla heti hävitettyä.

Niitetyt lupiinit tai kukinnot voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Peittämällä kasan tukevalla muovilla tai pressulla voi vielä varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistä.

Vielä kypsyvät siemenet tunnistaa vihreistä paloista. Siemenet voivat kehittyä kypsiksi, vaikka kukinto olisikin katkaistu. Tällöin kukkavarret voi pistää muovisäkkiin mätänemään, jolloin siemenet eivät pääse kehittymään. Jos kasvi on jo siementänyt, niittäminen tai kukintojen katkominen on siltä kesältä myöhäistä. Kypsät palot taas tunnistaa siitä, että ne ovat ruskeita, auenneet ja siemenet ovat varisseet.

Torjuntatyötä on jatkettava useiden vuosien ajan, sillä maaperän siemenvarastosta itää uusia lupiininalkuja vuosienkin jälkeen.

 

Väyläviraston ohjeet lupiinien torjuntaan teiden varsilla:

Teiden varsilla lupiineja saa poimia, sillä kukkien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin.

Moottori- ja moottoriliikenneteiden pientareille meneminen on  kiellettyä turvallisuussyistä.

Pientareilla liikuttaessa on aina muistettava turvallisuus: auto on pysäköitävä P-alueelle tai levikkeelle ja ohiajavaa liikennettä on varottava. Keltaiset turvaliivit parantavat näkymistäsi. Muista, että pientareella saattaa olla roskia, kuten lasinsirpaleita tai metallinkappaleita.

Lupiinien tai muiden vieraslajien kitkeminen tai kaivaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin ja vaatii luvan. Jos haluat järjestää tienvarressa torjuntatalkoot, ota yhteys Liikenteen asiakaspalveluun (lupaa ei voi saada moottori- eikä moottoriliikenneteiden varsille).

Rautatiealueella liikkuminen on turvallisuussyistä kokonaan kielletty. Jos tiedät rautateiden varsilla merkittäviä vieraslajiesiintymiä, ilmoita niistä Vieraslajit.fi -palveluun tai

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Lupiinin tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Lupiinia ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää lupiinin sekä sen siementen ja kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Kekki, T. 2009: Viljelykarkulaisia Rovaniemellä. Lutukka 25(4): 113-115.Saarinen, K. 1992: Pappilanniemi. Lappeenrannan kasviston aarreaitta. Lutukka 8(4):113–123.

Saarinen, K. 2001: Lupiini valloittaa Pappilanniemen lehtoa Lappeenrannassa (ES). Lutukka 17(3): 77.

Ryttäri, T. 2019: Lupiinisota Mäkiluodossa. Lutukka 35(3): 67-31.

Saarinen, K., Jantunen J. ja Valtonen A. 2008: Paljon melua lupiinista - eikä suotta. Lutukka 24(2):43-49.

Saarinen, K., Jantunen, J. & Valanti, M. 2010: Niittokaan ei hillitse lupiinia. Lutukka 26(1): 10-15.

Suominen, J. 2010: Satakunnan lupiinista. Lutukka 26(1):16.

Valtonen A., Jantunen J. and Saarinen K. 2006: Flora and lepidoptera fauna adversely affected by invasive Lupinus polyphyllus along road verges. Biological conservation 133(3): 389-396.

Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, e. & Kalleinen, L. 2005: Oulun ruohovartiset viljelykarkulaiset. Lutukka 21(1): 3-21.

Komealupiini NOBANIS-tietokannassa (englanniksi)