Vieraat petoeläimetVieraslaji

Carnivora

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Tämän lajiryhmän lajit on säädetty kansallisesti  haitallisiksi vieraslajeiksi. Vierailla petoeläimillä tarkoitetaan niitä petoeläimiin kuuluvia lajeja, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella, eivätkä siten lukeudu Suomen alkuperäiseen lajistoon.

Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön, eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.


Yleiskuvaus

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia 15 heimosta:

  • koiraeläimet (Canidae)
  • karhut (Ursidae)
  • kultapandat (Ailuridae).
  • puolikarhut (Procyonidae)
  • haisunäädät (Mephitidae)
  • näätäeläimet (Mustelidae)
  • mursut (Odobenidae)
  • korvahylkeet (Otariidae)
  • hylkeet (Phocidae)
  • madagaskarin petoeläimet (Eupleridae)
  • kissaeläimet (Felidae)
  • mangustit (Herpestidae)
  • hyeenat (Hyaenidae)
  • afrikanpalmunäädät (Nandiniidae) ja
  • sivettieläimet (Viverridae).

Kansallisesti haitalliseksi säädettyihin Vieraat petoeläimet -ryhmän lajeihin lukeutuvat esimerkiksi: 

Vieraiden petoeläinten ryhmään eivät sisälly EU:n vieraslajiluetteloon lukeutuvat lajit, kuten puolikarhuihin lukeutuvat pesukarhu (Procyon lotor) ja koati (Nasua nasua), koiraeläimiin kuuluva supikoira (Nyctereutes procyonoides) sekä mangusteihin kuuluva pikkumungo (Herpestes javanicus).

Vieraisiin petoeläimiin eivät kuulu myöskään seura- ja harrastuseläiminä yleiset kesykoira, kesykissa ja fretti. 


Haitat

Vieraat petoeläimet aiheuttavat haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistamalla luonnonvaraisia eläimiä. Yksittäinenkin luontoon päässyt yksilö voi aiheuttaa paikallisesti merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Myös eksoottisemmat petoeläimet voivat lämpimään vuodenaikaan selviytyä Suomen luonnossa pitkään, mikä lisää vahinkoja etenkin luonnonvaraisten eläinten lisääntymisaikana. Vierasperäisten petoeläinten joukossa on myös lajeja, jotka saattavat pystyä elämään Suomessa talven yli, jolloin niillä on mahdollisuus muodostaa pysyvä kanta. Monet petoeläinlajit, varsinkin koiraeläimet, risteytyvät melko helposti sukulaislajiensa kanssa, mikä lisää luonnonvaraiselle eläimistölle aiheutuvan haitan riskiä.

Petoeläinten pitoon liittyy eläinten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevia riskejä. Kaikkien eläinten osalta riskejä ei tunneta, koska niiden kotieläimenä pitämisestä ei ole kokemusta. Potentiaalisia terveysriskejä ovat muun muassa taudinaiheuttajat ja loiset, jotka voivat levitä ihmisiin, kotieläimiin tai luonnonvaraisiin eläimiin.


Mitä minä voin tehdä?

Koska lajiryhmä on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.


Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus  vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019).

Sivusto vieraspedoista ja niiden pyyntitavoista. Vieraspeto.fi.


Kuvaustekstin laatijat

MMM 2017, 2019. Päivitys Luke 2021.

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: petoeläimet
Tieteellinen nimi: Carnivora

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta