OhranlentonokiVieraslaji

Ustilago nuda f. sp. hordei

Yleiskuvaus

Ustilago nuda-sieni aiheuttaa lentonokea ohrassa ja U. tritici syys- ja kevätvehnässä. Aiemmin ohralla esiintyvää lentonoen aiheuttajaa pidettiin U. nuda-sienen muunnoksena f.sp. hordei ja vehnällä esintyvää muunoksena f. sp. tritici. Lentonoen aiheuttajat tartuttavat isäntäkasviensa kukinnot ja sienirihmasto talvehtii siementen alkiossa. Näin lentonokien torjunta on huomattavasti hankalampaa kuin muiden viljoilla esiintyvien nokitautien, joiden itiöt talvehtivat siementen pinnalla. Aiemmin lentonoet olivat varsin yleisiä sekä ohra- että vehnäpelloissa. Tehokkaiden kemiallisten peittausaineiden ansiosta lentonoet ovat nykyisin melko harvinaisia, mutta yksittäisiä lentonoen tartuttamia kasveja voi löytää peittaamattomalla siemenellä kylvetyistä kasvustoista.


Tunnistaminen

Ohranlentonoen oireet näkyvät parhaiten kasvustossa tähkälletulovaiheessa. Mustan noki-itiömassan täyttämät tähkät tulevat esiin lehtitupesta muutamia päiviä aikaisemmin kuin terveet tähkät. Kukinnan aikaan noki-itiöt leviävät ilmavirtausten kuljettamina terveisiin tähkiin ja tartuttavat kukinnot. Nokisienen rihmasto tunkeutuu kehittyvän jyvän alkioon. Jyvän kasvaessa sienen rihmasto jää lepotilaan, eikä haittaa jyvän normaalia kehitystä. Jos tartuntaa kantavia jyviä käytetään siemeneksi, nokitähkät kehittyvät seuraavana kesänä. Ohran kukinnan jälkeen nokitähkät hajoavat tuulen ja sateiden vaikutuksesta ja jäljelle jää vain tyhjä tähkälapakko. Loppukesällä lentonoen tuhoamia tyhjiä tähkiä on vaikea havaita kasvustosta. Siementarkastuksessa lentonoet voidaan tunnistaa värjäämällä jyvän alkiot ja tutkimalla mikroskoopilla esiintyykö alkioissa nokisienen rihmastoa.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Muiden viljakasvien nokitautien tavoin ohranlentonokea lienee esiintynyt ohrassa niin kauan kuin ohraa on viljelty ja ”nokipäiden” tuhoista löytyy mainintoja mm. Raamatun kirjoituksista. Ustilago nuda sieni on kuvattu ensimmäisen kerran ohran taudinaiheuttajana vuonna 1888 nimellä Ustilago segetum var. nuda. Suomessa ohran nokitauteja esiintyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa miltei jokaisella ohrapellolla ja niiden arvioitiin alentaneen ohrasatoja ainakin 20–30 %. Valtion siementarkastuslaitoksen tilastojen mukaan 1930- ja 1940-luvuilla lentonokea löytyi yli 80-90 %:ssa tarkastetuista ohraeristä, ja vielä 1950-luvulla yli puolet tutkituista ohraeristä oli lentonoen tartuttamia. Lentonoki oli yleisimpiä ohrapeltojen tauteja Suomessa aina 1970-luvulle asti, jolloin lentonokeen tehoavia torjunta-aineita tuli markkinoille. Lentonoki väheni nopeasti 1980- ja 1990-luvuilla ja vuonna 1999 lentonokea löytyi alle 2 %:ssa tarkastetuista ohranäytteistä. Tauti kuitenkin yleistyi uudelleen 2000-luvun alussa, kun lentonokeen tehoavien peittausaineiden käyttö väheni ja viljelyyn tuli uusia letonoelle arkoja ohralajikkeita. Nykyisin lentonoen esiintyminen on jälleen 1990-luvun lopun tasolla.


Haitat

Lentonoki tuhoaa sairastuneiden kasvien tähkät yleensä kokonaan. Taudin aiheuttama satotappio on suoraan verrannollinen sairaiden yksilöiden määrään kasvustossa. Lentonoki ei kuitenkaan pilaa sadon käyttölaatua, kuten haisunoki. Tehokkaiden torjuntakeinojen ansiosta lentonoesta ei nykyisin ole suurta haittaa ohranviljelyssä, mutta tauti saataisi yleistyä nopeasti jos kylvösiemenen kemiallisesta peittauksesta luovuttaisiin.


Torjuntakeinot

Ennen lentonokeen tehoavien kasvinsuojeluaineiden kehittämistä lentonokea torjuttiin siemenohran kuumavesikäsittelyillä. Menetelmä oli työläs ja epävarma, sillä pienetkin virheet käsittelyajoissa tai -lämpötiloissa johtivat siihen, että nokisieni ei kuollut tai käsiteltävä vilja menetti itävyytensä. Ohralajikkeiden kestävyydessä lentonokea vastaan on suuria eroja ja tautia melko hyvin kestäviä lajikkeita on ollut saatavilla 1950-luvulta lähtien. Tavalliset kemialliset peittausaineet eivät tehoa lentonokeen ja ensimmäiset lentonokeen tehoavat valmisteet tulivat Suomessa markkinoille 1970-luvun alkupuolella. Nykyisin tarjolla on useita lentonokea vastaan tehokkaita kemiallisia valmisteita, mutta ainevalinnassa on syytä olla tarkkana, sillä kaikki nykyisetkään valmisteet eivät tehoa lentonokeen.


Mitä minä voin tehdä?

Ohranlentonoki ei ole kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvitauti, joten sen esiintymisestä ei ole ilmoitusvelvollisuutta.


Lisätiedot

Skogster, H. ja Kortemaa, H. 2013. Lentonoki leviää ohrapelloilla. Koetoiminta ja Käytäntö 60:3. http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/454263/mtt-kjak-v60n2s03b.pdf?sequence=1


Kuvaustekstin laatijat

Asko Hannukkala (Luke)

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: ohranlentonoki
Tieteellinen nimi: Ustilago nuda f. sp. hordei
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

Havaintokartta