Saarnensurma on sienitauti, joka ilmenee hyvin monenlaisina oireina, joista kaikki voivat esiintyä myös muista syistä. Siten taudin tunnistaminen pelkästään oireiden perusteella ei ole mahdollista.

Saarnensurman ensimmäisiä oireita ovat mm. tummat kuoliolaikut lehdissä ja lehtiruodeissa, kynnenpainallusta muistuttavat kuoririkot/repeytymät taimien ja nuorien puiden sekä korot vanhempien puiden oksissa ja rungossa. Taudin alkuvaiheessa latvuksesta törröttää yksittäisiä lehdettömiä oksia, joiden määrä vuosittain lisääntyy. Muutaman vuoden kuluttua runkoon syntyy nk. vesioksia korvaamaan kuollutta latvustoa. Myöhemmin vain niissä olevat lehdet ovat vihreitä.

Suomessa kylmien talvien 2010 ja 2011 jälkeen saarnet näyttivät monin paikoin toipuvan, mutta ulkomaisten kokemusten perusteella tämä ei luultavasti ole pysyvää. Taudin runtelemassa saarnimetsikössä saattaa lopulta olla vain muutamia eläviä puita, jotka todennäköisesti ovat perinnöllisesti vastustuskykyisiä taudille. Vanhat, suuret saarnet näyttäisivät olevan kestävämpiä kuin taimet ja nuoret puut.

Tautiepidemian puhkeamisen syy 1990-luvun puolivälissä Itä-Euroopassa on epäselvä, mutta tuhoalueilla on esiintynyt kuivuutta ennen epidemian alkua. Uusien tutkimusten perusteella tiedetään taudin aiheuttajan esiintyneen pitkään Euroopassa aiheuttamatta oireita. Muutoksen syyksi onkin esitetty uuden mutaation syntymistä, eurooppalaisen sienen hybridisoitumista tuntemattoman lähisukuisen tulokaslajin kanssa sekä puiden kasvuympäristössä tapahtuneita muutoksia.

Suomessa saarnensurma havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 Tuusulassa ja uusia havaintoja on tehty sen jälkeen saarnen luontaisella leviämisalueella eteläisessä Suomessa.

• CABI: Hymenoscyphus fraxineus (ash dieback)
• Wikipedia:  Saarnensurma ;  Askskottsjuka (sv); Hymenoscyphus fraxineus (en)
• SLU Skogsskada: Askskottsjuka (Hymenoscyphus fraxineus) (av Pia Barklund)

Julkaisuja

• Bengtsson, Vikki. 2016. Askskottsjuka. Hur mår våra skyddsvärda askar? Länsstyrelsen i Västra Götalands län. Rapport 2016: 28. 34 s.  ISSN 1403-168X.
• Landolt, J., Gross, A., Holdenrieder, O. and Pautasso, M. (2016), Ash dieback due to Hymenoscyphus fraxineus: what can be learnt from evolutionary ecology?. Plant Pathol, 65: 1056–1070. doi:10.1111/ppa.12539
• Karlsson, Alice 2010. Uudet taudit piinaavat puita. Suomen luonto, artikkeli, 1.3.2010.
• Lilja, Arja; Rytkönen, Anna; Hantula, Jarkko. 2010.  Saarnensurma levinnyt Suomeen.Luonnon tutkija 114(4), 4. artikkeli; http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1541966 (Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus)

Muuta

• Müller, Michael. 2015. Saarnensurma, uusi metsätauti Aasiasta. (YouTube, 10:39 min). Asiantuntijana prof. Jarkko Hantula Luonnonvarakeskus.
• YLE Luonto lähellä, 29.8.2016. Toimittaja Paul Segersvärd, asiantuntija Michael Müller, Luonnonvarakeskus. 5 min. Nähtävissä YLE Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3689048