Kaunokilpikkä on kasvihuoneissa ja sisätiloissa ruukkukasveilla tuholaisena esiintyvä villakilpikirva.
Kaunokilpikkänaaraat ovat valkoisen vahan peittämiä hyönteisiä. Ne on aikuisina helppo tuntea peräpään vahapiikeistä, jotka ovat jopa 2-4 kertaa ruumiin pituiset, ja joka tapauksessa vähintään yhtä pitkät kuin ruumiin pituus. Ilman vahapiikkejä aikuinen naaras on 3-4 mm pitkä, kapean ovaalinmuotoinen. Naaraan ruumiin puolivälistä taaksepäin on usein erotettavissa pitkittäinen muuta vahapeitettä tummempi juova.
Kaunokilpikkä on lajina lähtöisin Australaasian-alueelta, mutta sen levinneisyys on nykyään kosmopoliittinen. Suomessa kaunokilpiköitä esiintyy pääasiassa kasvitieteellisissä puutarhoissa ja viherkasveilla.
Kaunokilpikät imevät kasvinesteitä ja tuottavat mesikastetta, joka tahraa kasveja ja yhdessä siinä elävän nokisienen kanssa haittaavat yhteyttämistä. Kilpikirvat aiheuttavat kosmeettista haittaa ja kasvien kellastumista. Kaunokilpikän isäntäkasvivalikoima on hieman suppeampi kuin villakilpikällä.
Kilpikirvojen tarkkailu on syytä aloittaa heti kun viljelmälle tai kotiin tuodaan uusia kasveja. Kilpikirvoja voidaan torjua kemiallisesti, biologisesti ja mekaanisesti. Mekaanisesti kilpikirvoja voi poistaa voimakkaalla vesisuihkulla, harjaamalla ja nyppimällä sekä hävittämällä pahiten saastuneista kasveja ja kasvinosia.
Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) 2015