KurkkukirvaVieraslaji

Aphis gossypii

Yleiskuvaus

Kurkkukirva on Suomessa kasvihuonetuholainen, joka lisääntyy parhaiten noin 20°C:ssa.


Tunnistaminen

Kurkkukirvat ovat noin 1-2 mm:ä pitkiä. Niiden tuntosarvet ovat suhteellisen lyhyet, vain hieman yli puolet ruumiin pituudesta. Takaruumiin kärki on lyhyt, kielenmallinen ja siinä on 4-7 karvaa. Kurkkukirvojen paras tuntomerkki on lyhyet, tukevat ja kokonaan mustat selkäputket. Kurkkukirvojen väritys vaihtelee vaaleankeltaisesta vihreänmustaan. Siivellisten kurkkukirvojen pää ja keskiruumis ovat mustia ja niiden takaruumiin väri vaihtelee keltaisesta tumman vihreään. 


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Kurkkukirva on lähtöisin trooppiselta ja subtrooppiselta alueelta eikä pysty talvehtimaan Suomen luonnossa.


Haitat

Suotuisissa olosuhteissa kurkkukirvat lisääntyvät räjähdysmäisen nopeasti, esimerkiksi kurkulla kurkkukirvapopulaatio voi kasvaa 12-kertaiseksi viikon aikana. Aiheuttamansa imentävioituksen lisäksi kurkkukirva voi levittää yli 50:tä kasvien virustautia. Useita ravintokasveja, esim. kurkku, paprika, munakoiso ja monet koristekasvit.


Torjuntakeinot

Hyvä viljelyhygienia ja liiallisen typpilannoituksen ja kastelun vähentäminen sekä lämpötila-, kosteus- ja valo-olosuhteiden oikea säätely ennaltaehkäisevät kirvaongelmia. Kirvoja voidaan torjua biologisilla torjuntaeliöillä (kirvavainokaiset, kirvasääsken ja harsokorennon toukat, leppäpirkot). Kemialliseen torjuntaan käytetään sallittuja insektidivalmisteita. 


Lisätiedot


Kuvaustekstin laatijat

Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) 2015

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: kurkkukirva
Tieteellinen nimi: Aphis gossypii
Vakiintuneisuus: Ei esiinny luonnonvaraisena Suomessa

Havaintokartta