Havaitse, tunnista, ilmoita ja torju!

Pihojen ja puutarhojen vieraslajit aiheuttavat huolta, kun yksi rakastettu laji toisensa jälkeen osoittautuu luonnollemme haitalliseksi. Ratkaisua pulmaan voi hakea suosimalla pihassaan alkuperäisiä kasvilajejamme.

Alkuperäislajimme ovat arkista mainettaan parempia puutarhakasveja.  Monet lajimme eivät kalpene vieraslajeille edes näyttävyydessä. Lisäksi ne voivat kasvaa puutarhan suojissa jopa komeammiksi kuin luonnossa.  Osa luonnonvaraisista lajeistamme tuottaa vieläpä makoisan sadon. Myös puutarhan muut asukit, kuten pölyttäjät ja hajo...

Korkein hallinto-oikeus on 17.5.2024 ennakkopäätöksessään (KHO:2024:76) todennut, että riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa kahdeksan suden tappamiseen helmikuussa 2023 ei ollut lainvastainen.

Suomen riistakeskus myönsi helmikuussa 2023 kaatoluvan kahdeksalle koirasudelle, jotka oli tunnistettu DNA-näytteiden perusteella. Koirasusi on haitalliseksi säädetty vieraslaji, ja ne pyritään poistamaan luonnosta alkuperäisen susikannan geenipuhtauden turvaamiseksi.

Lue lisää päätöksestä Suomen riistakeskuksen tiedotteesta.

Koirasuden lajikortti Vieraslaji...

Sivustollemme on lisätty viisi uutta lajikorttia. Lisättyihin lajeihin kuuluu neljä kasvilajia ja yksi sammaleläin. Lajikortin saaneesta liuskasammaleläimestä kaivataan myös havaintoja tietokantaan.

Lisätyt kasvilajit ovat:

Kaukasianmaksaruoho

Mongolianmaksaruoho

Pikkutalvio

Suikeroalpi

Lisäksi sammaleläimiin kuuluvalla liuskasammaleläimellä on nyt lajikortti. Liuskasammaleläin löytyi Suomen merialueelta joulukuussa 2023. Tämä liuskasammaleläimen vieraslajihavainto oli Euroopalle ensimmäinen. Erityisesti tästä lajista kaivataan nyt lisää havaintoj...

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uuden hallintasuunnitelman haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Uusi hallintasuunnitelma sisältää torjuntakeinot EU:n vieraslajiluettelon 22 uusimmalle haitalliselle vieraslajille.

Suunnitelma perustuu Luonnonvarakeskuksen selvitykseen EU:n vieraslajiluetteloon lisätyn 22 vieraslajin levinneisyydestä, leviämisväylistä ja kustannustehokkaista torjuntakeinoista. Lajien torjuntakeinot perustuvat lajien nykyiseen levinneisyyteen ja leviämisriskiin.

Hallintasuunnitelma sisältää myös näiden haitallis...

Kanta-arvio saadaan kertomalla pesien määrä perheyhteisöjen koolla. Suomen luontoon kuuluvan euroopanmajavien esiintymisalue on laajentunut, kun taas kanadanmajavakannan kokoarvio (9 500–17 700 yksilöä) on hieman laskenut. Alueita, joilla esiintyy molempia lajeja, on yhä enemmän, ja suurin majavatiheys molempien lajien osalta löytyykin eteläisen Suomen euroopanmajava-alueilta. Majavakannan hoitosuunnitelman mukaisesti lajiltaan epävarmojen alueiden tarkempi kartoitus on tarpeen, jotta euroopanmajava saa enemmän elintilaa nopeammin lisääntyvän kanadanmaja...